Hyppykouluttajien jatkopäivillä

Viikonloppuna oli hyppytekniikkakouluttajien jatkopäivät Siuntion idyllisissä maalaismaisemissa. Meitä oli siellä molempina päivinä mahtavat 10 osallistujaa paikalla. Lauantaina oli aiheena kokoamisen ja taipumisen harjoitteet. Sunnuntaina perehdyimme pk-koirien treeneihin, lajivoimaharjoitteisiin ja ratasovelluksiin. Tuli hyvää kertausta ja muistutusta perusasioiden tärkeydestä.

Tein maaliskuussa Funille 28 viikon hyppyohjelman, joka on jäänyt muutamien seikkojen takia toteuttamatta. Yksi syy on ollut ajanpuute, jonka takia ei olla ehditty harjoittelemaan agilityä oikeastaan ollenkaan. Olemme keskittyneet fyysisen kunnon kehittämiseen, tokoon ja ohessa harjoitelleet joitakin agilitytaitoja, mutta hallilla tapahtuva agilityn lajiharjoittelu on ollut ihan olematonta.

Viime viikolla kävimme tekemässä pienen agilitytreenin perstuntumalla. Meinasin jo jatkaa harjoituksia samalla mutulla, mutta palasin maaliskuussa tekemäni ohjelman pariin. Päivitin ohjelman 19 viikon ohjelmaksi, joka on jaettu tavoitteiden mukaan kahdeksi jaksoksi. Laskin hypyiksi myös kaikki hyppytekniikkaharjoituksissa käytettävät 15 cm hypyt. Jaksolla 1 hyppyjä tulisi tällä hetkellä 272 kpl ja jaksolla 2  hyppyjä tulisi 484 kpl. Yhteensä ne tekevät 756 hyppyä! Kyllä siinä alkaa olla väliä, että miten koira loikkaa ja hyppää. Jokaisesta hypystä tulee osa oppimis- ja vahvistehistoriaa. Sen lisäksi jokaisella hypyllä on vaikutuksia koiran kropalle. Meille ihmisille koiran hypyt näyttävät helpoilta ja me saatamme katsoa vain pysyykö rima ylhäällä vai ei. Mullekaan ei tule koskaan oman koiran hyppytekniikkatreeneissä hiki. Tästä johtuen päätin aloittaa jumppaamaan Funin hyppypäivinä myös itse. Teen Funin hyppyjen lukumäärän verran kyykkyyn ylös (painonsiirto ja ponnistus), vatsa- ja selkälihaksia (keskivartalon tuki) sekä punnerruksia (alastulot). Jumppa tekee mulle hyvää, mutta kiva saada myös tuntumaa miltä koirastakin voi tuntua jos sen lihakset ovat väsyneet.

Hyppyohjelmaa ennen Funilla on valmisteleva jakso, jolloin keskitytään erityisesti takaosaan sekä rinta- ja lannerangan alueisiin, jotta ne toimisivat sitten hyppytreeneissä.

Kokoaminen

Lyhyt laukka ei vielä välttämättä tarkoita kokoamista. Kokoamiseen tarvitaan painonsiirto takaosalle: lanneselkä pyöristyy ja tuo takajalat mahan alle (lonkka-, polvi- ja kinnernivel koukistuvat). Painonsiirto takaosalle edellyttää terveitä takaraajojen niveliä, vahvoja takaosan lihaksia, mutta myös syvälihastukea ja keskittymistä tarvitaan. Mitä jos koira ei viitsi koota? Usein jos harjoituksissa koira ei viitsi, kannattaa miettiä olisiko kuitenkin niin, ettei koira fyysisesti pysty tai ei osaa. Painonsiirto on hankalaa jos on kipua tai lihakset ovat väsyneet. Takaosan hahmotus ja hallinta on myös agility- ja pk-koirien yksi perustaito! Jos koira ei hahmota takajalkojaan, minne se tekee painonsiirron?

Koira hyppää kropallaan

Usein puhutaan ja arvioidaan koirien kehoa nivelten suhteen – esimerkiksi olkanivelet, kyynärnivelet ja lonkkanivelet. Usein kuitenkin laiminlyödään lihakset! Ne, jotka ovat vastuussa kyseisten nivelten tukemisesta ja liikuttamisesta. Ilman lihaksia keho ei voi liikkua!

Funin viralliset luustokuvat

Kirjaimin ja numeroin hyväksi arvioidusta luustosta pitää yrittää parhain tavoin pitää huolta. Ennen agility- ja hyppytreenejä aion tsekata koiran nivelten ja rangan liikkuvuudet. Jos jossain on jäykkyyttä, niin jätän treenin tekemättä tai treeni saa ainakin toisen teeman.

Vireystila, aito motivaatio ja keskittyminen

Koiran vireystila vaikuttaa kehoon ja kehon käyttöön. Levolla ja palautumisella on taas vaikutusta koiran vireystilaan. Levossa myös lihas kasvaa ja oppimistakin tapahtuu levossa. Aito motivaatio ja keskittyminen ovat tärkeitä kaikessa – myös hyppytekniikkaharjoituksissa rodusta riippumatta. Motivaatio vaikuttaa tekemiseen ja aktiivisuuteen. Keskittyminen vaikuttaa muun muassa tasapainoon. Liukastuminen voi olla yksi merkki tasapainon pettämisestä. Toki tasapainoiseen liikkumiseen tarvitaan myös fyysisiä taitoja. Ympäri mennään, yhteen tullaan. Koira on kokonaisuus. Monesti jotain juttua ei ole ilman jotain toista tai sitten joku juttu kaipaa kaverikseen jonkun toisen jutun. Esimerkiksi kropan liikkuvuudella ei tehdä mitään ilman tukea, eikä voimalla tehdä mitään ilman tukea ja liikkuvuutta.

Kysy koiralta

On tyypillistä, että erilaisissa ohjatuissa koulutuksissa kouluttaja-valmentaja kysyy koiranomistajalta, että jaksaako tämän koira vielä harjoitella. Omistaja toki tuntee koiransa paremmin kuin kouluttaja-valmentaja, mutta paras asiantuntija olisi koira. Olisi hienoa, että koirille opetettaisiin vaikkapa erilaisten symbolien kautta haluaako se treenaamaan ja haluaako se jatkaa treenejä. Tiedän, että tälle asialle hymähdetään ja jopa nauretaan. Itse uskon, että tätä kautta meillä voisi olla terveempiä ja kauemmin ehjänä pysyviä koiria jos niille annettaisiin ääni eli se, että niillä on mahdollisuus valita ja vaikuttaa. Asiantuntevaa, virkistävää ja silmiä avaavaa opastusta aiheeseen saa suosituilta Tyytyväinen koira kursseilta. Koiran ei tarvitse olla koiraharrastuksissa fillari, vaan sille voi antaa mahdollisuuksia vaikuttaa treeneihin. Se vaatii ihmiseltä paljon pokkaa ja rohkeutta: mitä jos koira vastaa, että sitä ei kiinnosta treenata? Tällöin koiraa pitää rakentaa ja valmentaa eri tavalla. Tästä taas voi seurata paremmin harjoitteluun sitoutunut koira.

Continue Reading

Onnistunut tokotreeni, osa 1

Koiran kouluttaminen on hienointa ja tehokkainta innostumisen ja onnistumisien kautta. Molempien kannattaa innostua ja onnistua, se luo aitoa motivaatiota sekä koiralle että ohjaajalle. Ja kukapa ei rakastaisi onnistumisen elämyksiä? Kun on mukavaa, niin positiivinen vahvistaminen on huipussaan.

Onnistunut tokotreeni on tavoittelun arvoinen. Siihen vaikuttaa eri tekijöitä, joten harjoitustilanteita kannattaa tarkastella muistakin näkökulmista kuin pelkästään onnistumisen kautta. Tein vuosi sitten keväällä 2017 aiheeseen liittyvän kyselyn, johon tuli 181 vastausta. Tässä postauksessa esittelen kyselyn tuloksia ja joitakin onnistuneeseen tokotreeniin vaikuttavia tekijöitä.

Hyvä fiilis ja hyvä ilmapiiri

Kyselyyn vastanneista 98.3% (178) pitivät treenatessa hyvää fiilistä erittäin tärkeänä, lopuille vastaajista 1.7% (3) fiiliksellä ei ollut merkitystä. Huono fiilis voi olla treenin epäonnistumiseen vaikuttava tekijä:

Eniten oma huono fiilis jo kentälle mennessä (eli jostain ulkoisesta tekijästä johtuva). Yleensä kun olen hyvällä tuulella jo aloittaessani treenin, olen hyvällä tuulella myös lopettaessani sen. Tämän kun on oppinut tunnistamaan, ei tule edes lähdettyä treenaamaan huonolla mielellä, jolloin treenit onnistuukin yleensä aina.

Oma huono fiilis, ympäristön paine (koiran ominaisuuksien arvostelu, koulutusmenetelmien mollaaminen, treenikaverit tai kouluttaja puhkaisee kuplan). Epäonnistunut suunnitelma. Oma epäonnistuminen harjoituksessa.

Huono päivä ohjaajalla, huono päivä koiralla. Vaatii liian paljon koiralta. Turha nillittäminen.

Ryhmässä treenatessa hyvää ilmapiiriä pitivät tärkeänä 95.6% (173) vastaajista, kun 4.4% (8) sillä ei ollut merkitystä.

Jos porukassa jollain on huono fiilis ja levittää sitä ympäristöönsä. Jos on asettanut liikaa vaatimuksia itselleen/koiralleen. Jos unohtaa suunnitelmansa ja treenaa liikaa kerralla. Jos ei osaa lukea tilannetta, esim. koira reagoi häiriöihin enemmän kuin yleensä, ja silti yrittää noudattaa etukäteen laatimaansa suunnitelmaa.

Sellaiset treenikaverit, jotka eivät osoita mitään kiinnostusta / auttamista vaikka yhdessä reenataan. Minä keskeinen treeniympäristö.

Huono suunnitelma, yllättävät häiriöt. Ärtyneet/happamalla asenteella ympärillä oleva ihmiset.

Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että harjoitus ei ole onnistunut?

Harjoituksen epäonnistumiseen voi olla todella monia tekijöitä, yleensä ohjaajasta johtuvia.

Jos ohjaajana itse möhlin jotain, niin että tilanteesta tulee koiralle epäreilu tai epälooginen.

Minun ongelma on että turhaudun helposti vastoinkäymisistä enkä tajua aina ottaa aikalisää ja miettiä rauhassa miten olisi järkevintä toimia jolloin oma mielentila sitten pilaa harjoituksen. Ja itsekseni harjoittelessa joskus en vaan keksi/tiedä miten jonkun ongelman voisi ratkaista ja koirakin alkaa mennä sekaisin kun ohjaaja on niin pihalla…

Monessa vastauksessa tuli ilmi

  • Huono suunnitelma
  • Kiire ja kiireen tuntu
  • Liian vaativat tehtävät koiralle
  • Ohjaajan huono mielentila
  • Ohjaajan väsymys
  • Koiran väärä vire

Harjoituksen onnistumiseen vaikuttaa moni asia, muun muassa ohjaajan ja koiran mielentila, ympäristötekijät, harjoituksen suunnitelmallisuus, se onko ohjaajalla sellainen tunne että tietää mitä tekee.

Jos itse ei ole kartalla. Tällöin treenit menevät helposti säätämiseksi ja osastolle Ei vie osaamista eteenpäin. Joskus myös treenikaveri voi toiminnallaan aiheuttaa treenien epäonnistumisen, esim jatkuvalla kommentoimisella (tällöin ei itse pysty riittävästi keskittymään koiraan)

Kyselyyn vastanneista 96.7% (175) olivat sitä mieltä, että onnistuneessa tokotreenissä ohjaaja tietää mitä tekee. Vastaajista 3.3% (6) tällä ei ollut merkitystä.

Millaisia on koiran tekemät virheet?

Kyselyyn vastanneista 90.1% (163) pitivät onnistuneena tokotreeninä sellaista, jossa koira saa tehdä virheitä. Loput 9.9% (18) olivat sitä mieltä, että onnistunut tokotreeni on sellainen, jossa koira ei tee virheitä.

Kyselyn vastausten perusteella virheinä pidetään toimintaa, jota ohjaaja ei tavoittele. Osa virheistä on korjattavissa kiinnittämällä huomiota koulutusteknisiin seikkoihin. Osa virheistä kaipaa tarkastelua suuremmassa kuvassa. Osa kaipaa molempia.

Välillä kannattaa pohtia mikä koira on elävänä olentona? Joku käyttäytyminen, jonka me koemme virheellisenä tokoon liittyen voikin olla koiralle normaalia lajityypillistä käyttäytymistä. Mikä on virhe? Jos koira ei vielä ymmärrä mitä siltä halutaan, niin voiko se olla silloin virhe vai onko se vain kesken jäänyttä kouluttamista? Koira tekee virheen, väärin tai huolimattomasti – sekin on käyttäytymistä. Mikä käyttäytymisen aiheuttaa? Mikä on laukaiseva tekijä? Mitä koira tekee? Mikä ylläpitää kyseistä käyttäytymistä? Mitä palautetta koira saa? Virheen vastakohtana pidetään onnistumisia, jotka ovat kriteerin mukaisia suorituksia. Me päätämme kriteerit, mutta osaammeko me oivalluttaa koiran minkälaista käyttäytymistä me siltä haluaisimme?

Koulutustekniikkaan ja/tai motivaatioon liittyviä virheitä:

  • Väärä asento käskystä. Menee vinoon eteenmenossa. Edistää seuruussa. Kontakti putoaa. Tekee toisen käskystä.
  • Sekoittaa asiat, ei ymmärrä vielä vihjettä tai kontekstia. Virheeksi voinee laajassa mielessä laskea myös väärän mielentilan.
  • Tuo väärän tunnarikapulan, ottaa väärän asennon, tulee luoksetulossa liian lujaa jne.
  • Esim. ruudussa hakeutuu liian eteen, eli paikka vähän väärä.
  • Aukeeminen seuraamisessa esim
  • Koira ei ymmärrä mitä siltä odotetaan, tarjoaa kaikkea. Kiinnostus lopahtaa, jos toistetaan samaa asiaa monta kertaa, alkaa haahuilemaan ja tekemään muuta.
  • Kuuntelu/ymmärrysvirheitä, jäävissä liikkeissä lähtee arvaamaan asentoa tai erottelutreeneissä tarjoaa aina samaa mitä viimeiseksi on tehty.
  • Liian hidas perusasento tai seisomaan jääminen, lähetysliikkeissä liian aikaisin kääntyminen, eli liike jää kesken, vinot perusasennot, vino peruutus, vauhtiliikkeissä ravilla suorittaminen
  • Väärä liike, keskittymisen herpaantuminen, ennakointi
  • Esim. Makaa kun käsketään istua, mutta pitkälti ohjaajasta kiinni.
  • Lähtee suorittamaan jotain muuta kuin pyydettyä asiaa.
  • Esim. ruudussa hakeutuu liian eteen, eli paikka vähän väärä.
  • Virheitä on esim. kontaktin tippuminen, häiriöihin reagoiminen, vino perusasento, koira ei noudata ensimmäistä käskyä, ei tee riittävän ripeästi/voimalla, huono vire, tunnarissa koskee vääriin, ruudussa jää liian eteen, huono ote kapulasta jne. Erilaisia virheitä nyt on ihan loputtomasti…
  • Kaikkea mahdollista virheasennosta maan nuuskimiseen.
  • Kaikki mahdolliset. Pahimmassa tapauksessa koira ei tee mitään.
  • Ennakoi, ei teekään pyydettyä asiaa, ei tee tarpeeksi hyvin pyydettyä asiaa. 

Ohjaajan arviointivirheitä:

  • Lähinnä ohjaajasta johtuvia virheitä, ohjaus liian epäreilu/epäselvä.
  • Yleensä ohjaajan aiheuttamia, liian vaikea tehtävä, liikaa häiriöitä tai epäselvät ohjeet.
  • Yleensä virheet johtuvat minusta, ohjaan huonosti tai vaadin koiralta sellaista mitä se ei vielä osaa.
  • Vaadin koiralta liikaa = koira ei ymmärrä/osaa
  • Loppupelissä ohjaajan virheitä… esim. liian suuret vaatimukset opetettuun nähden tai huonosti viestitty koiralle mitä halutaan.
  • Ei varsinaisesti virheitä, mutta yleistä on epätietoisuus mitä siltä halutaan, tai epävarmuus. Ne yleensä aiheuttavat ”virheitä”, vaikka syyt ovat toisessa päässä.
  • Koiran virheet on ohjaajan virheitä – ohjaaja vaatii liikaa koiran taitoihin tai ympäristön häiriöön nähden.
  • Koira voi sotkea esim. samankaltaisia liikkeitä toisiinsa harjoitteluvaiheessa. Kertoo siitä, että treeniä tarvitaan lisää. Koira ei tee virheitä tahallaan, virheet ovat lähtöisin ohjaajan toiminnasta, jollain tavalla tai jossain vaiheessa esiintyneestä.
  • Yleensä aina ohjaajasta johtuvia, koiran osaamistaso ei ole vielä riittävä, eli silloin voi syyttää vain itseään
  • Koiran tekemät virheet johtuvat usein liiallisesta vaatimustasosta, häiriöstä tai siitä että koiralle on opetettu liike väärin. Virhe voi olla tekniikassa tapahtunut virhe (vaikka kaukoissa liikkuu eteenpäin) tai tunnelmassa esiintynyt virhe (vire on väärä).

Virheisiin voi kuitenkin suhtautua asiallisesti ja leppoisasti:

Eivät kuitenkaan ole mielestäni varsinaisesti koiran vaan koulutussuunnitelman virheitä. Suunnitelman tavoite on tarjota koiralle mahdollisimman hyvät mahdollisuudet onnistua ja sikäli tavoitteena on ns. virheetön treeni, mutta tähän hyvästä yrityksestä huolimatta aina päästä. Eikä sekään ole niin vakavaa!

Treeneissä esiintulevat virheet ovat informaatiota, mitä ei ole harjoiteltu riittävästi ja mitä täytyy harjoitella lisää. Tärkeää virheen sattuessa on että itse toimisin oikein ja koira ei kokisi virhettä ikäväksi asiaksi.

Yleensä puhtaita vahinkoja, harvemmin tahallista porsastelua. Teknisiä pikkujuttuja.

Tokokoiran alkuverryttely

Kyselyyn vastanneista 72.9% (132) olivat sitä mieltä, että onnistuneeseen tokotreeniin kuuluu hyvä ja onnistunut alkuverryttely. Loput 27.1% (49) vastasivat kysymykseen kieltävästi.

Kyselyyn vastanneiden koirat käyvät vähintään pienehköllä lenkillä ennen tokotreenejä. Esimerkiksi vartin kävely kotoa treenipaikalle. Tällöin koira käy tarpeillaan ja jaloittelee paikat lämpimiksi. Osalla kävelyyn liittyy myös ympäristön ja häiriöiden ottaminen haltuun: hajujen tutkiminen ympäristöstä ja koira saa katsoa missä paikassa ollaan treenaamassa.

Moni vastaajista palkitsee alkuverryttelyssä koiraa kontaktista. Se on hyvä ja tärkeä tapa. Kun siinä odottaa koiran aloitteen, niin se on ensimmäinen taso koiran aktivoitumisesta ohjaajaa kohtaan.

Palkkioiden testaaminen, tavoitteena koiran rentous, iloisuus ja keskittymiskyky harjoitusympäristössä. Tehtävästä riippuen sen pieniä, helppoja osia verryttelynä.

Osa tekee harjoituksia kiihkeän mielentilan purkamiseksi ja osa temppuja, jotta vire kohoaisi. Leikki ja erilaiset temput ovat kyselyn perusteella suosittuja.

Muutamia venyttelyjä, kahdeksikkoa jalkojen ympäri ja namien heittelyä jäävistä itse peruuttaen.

Lenkki vapaana ja temppuilu. Pikaiset venyttelyt pitäisi ottaa rutiininomaiseksi myös.

Kävelylenkki pissatusten kera sekä leikkiä vähän alkuun. Isommat verkat jää sitten aksaan ja muihin fyysisempiin lajeihin.

Koira lämmitellään reippaalla kävelylenkillä ja se saa tehdä tarpeet. Sen jälkeen usein jumpataan vähän perusasentoa (nopea pa = palkka). Välillä tehdään pari kaukokäskyasentoa, välillä koira odottaa makuulla paikoillaan.

Kunnon lämppälenkki + leluleikki jonka jälkeen hauskaa temputtamista > saadaan koira kuuntelemaan + hyvä vire päälle. Tarvittaessa vireen lasku keskittymisharjoituksilla, namista luopumisella ym.

Koiran ja ohjaajan välinen suhde

Kyselyyn vastanneista 50.8% (92) pitivät suhdettaan omaan koiraan erinomaisena. Vastaajista 48.6% (88) pitivät suhdetta hyvänä, mutta siinä olisi parannettavaa. Vain yksi vastaajista (0.6%) piti suhdettaan omaan koiraan aika huonona.

Helpoin tapa vaikuttaa koiran ja ohjaajan väliseen suhteeseen on ensin pysähtyä pohtimaan mitä ajattelee ja miten puhuu omasta koirastaan. Se vaikuttaa siihen, millä tavoin suhtautuu koiraan.

”Suhtautumistapa vaikuttaa asenteeseen ja asenne vaikuttaa tekoihin. Teot vaikuttavat suhteeseen ja suhde vaikuttaa sekä arkeen että lajissa menestymiseen. Hyvä suhde koiraan ei ole taikuutta, vaan se muodostetaan tekemällä tietoisia tekoja ja havainnoimalla omaa ajattelua joka päivä!” Jaana Pohjola sanoo ja kannustaa puhumaan koirista hyvää.

Continue Reading

Onnellisempi ja rohkeampi koiraharrastaja

Välillä sitä miettii, että miten voisi opiskella lisää koiriin liittyviä juttuja, niin äärimmäisen opettavaista on vaan elää niiden kanssa.

Osallistuin Jaana Pohjolan pitämälle Tyytyväinen harrastuskoira – onnellinen omistaja pitkälle kurssille. Menin kurssille toko- ja agilityharrastajana. Lähdin kurssilta käsittelyharrastajana. Nyt haluan mennä kurakeleillä koirien kanssa ulos, että saan sen jälkeen pestä niiden kuraiset tassut. Haluaisin leikata koirien kynsiä useammin, mutta niissä ei ole mitään leikattavaa. Haluan mennä hihnalenkeille kokeilemaan hihnatekniikoita. Ja kirsikkana kakun päällä: minä, joka olen vihannut virheitä, sanon nyt, että tervetuloa virheet. Ne ovat ystäviä, niistä tietää mitä pitää harjoitella. Virheet tarjoavat mukavasti pähkinöitä purtavaksi. Ne ratkotaan. Koira ratkoo. Koira opettaa, minä opin. Erityisesti koiraharrastuksissa on tärkeää antaa koiralle edes joku rooli – ja samalla ottaa minulta apupyörän rooli pois.

Mitä kurssilta jäi mieleen?
  1. Asenne. Siihen voi vaikuttaa. Omaan asenteeseen, mutta myös koiran asenteeseen erilaisia asioita kohtaan ja erilaisia asioitahan riittää niin arjessa kuin harrastuksissakin.
  2. Omaehtoisuus, valinnan mahdollisuudet ja hallinnan tunne. Kurssin opeilla koiralähtöisyys viedään ihan uusille tasoille.
  3. Kysytään koiralta. Kyllä, koiralta voi kysyä. Verbaalista vastausta sieltä ei saa, mutta hyvän vastauksen kyllä. Pitää olla pokkaa ottaa vastaus vastaan. Jos koira vastaa kielteisesti, niin sitten voidaan vaikuttaa esimerkiksi kohtaan yksi eli asenteeseen. Siihen taas voidaan vaikuttaa huomiomalla kohdan kaksi asioita eli lisäämällä koiran omaehtoisuutta, valinnan mahdollisuuksia ja hallinnan tunnetta. Ympäri mennään, yhteen tullaan!
  4. Koira on kokonaisuus. Sillä on merkitystä mitä koira tekee esimerkiksi 12h, 24h ja jopa viikko ennen lajitreenejä.
Merkitykselliset vuorovaikutustilanteet

Meillä koirien käsittelytoimenpiteet ovat sujuneet pääasiassa ihan kivasti. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö niissä olisi parannettavaa. Kuten se, että koira hyppää metrisen esteen yli, ei vielä tarkoita, että sillä olisi hyvä hyppytekniikka ja se hyppäisi tavalla, joka kuormittaa sen kroppaa vähiten. Erilaisia lajitaitoja voidaan harjoittelulla pyrkiä viilaamaan paremmiksi ja paremmiksi. Miksei siis käsittelytoimenpiteitäkin voisi viilata paremmiksi? Kun niissä huomioi koiran omaehtoisuuden, niin niistä saa mukavia sosiaalisia tapahtumia koiran kanssa.

Koiran kynsien leikkaaminen voi olla ihmiselle vain koiran kynsien leikkaamista. Yksi pakollinen hoitotoimenpide muiden joukossa. Koiralle jokainen vuorovaikutustapahtuma on kuitenkin merkityksellinen. Koiralla on usein 18 kynttä. Se on 18 merkityksellistä vuorovaikutustilannetta.

Kynsien leikkaaminen, jonka olin luullut sujuneen meillä hienosti, ei sitten ollutkaan sujunut ihan niin hienosti. Koirat olivat jonottaneet tapahtumaan, eikä siinä ollut montaakaan minuuttia mennyt, kun kolmen koiran kynnet oli leikattu. Tein testin, jossa halusin testata koirien omaehtoisuutta tapahtumaan. Se oli samalla hauska testi siitä, että mikä assosiaatio koirilla oli kynsisaksista. Tulos oli hämmentävä, mutta myös opettavainen.

Aiemmin minun fokus oli ollut päämäärässä eli kynsien leikkaamisessa, joten oli jäänyt joitakin asioita huomaamatta. Onhan edelleenkin kyse kouluttamisesta, mutta se tapahtuu nyt eri mentaliteetilla.

Teimme kynsien leikkaamiseen pari pientä muutosta ja muutamien kertojen jälkeen siitä tuli entistä kivempaa, jolloin myös käsittelyvuoropuheluista tuli minulle erittäin koukuttavaa. Leikkasin koirien kynnen kärjet jopa kaksi kertaa viikossa, kunnes niissä ei enää ollut mitään leikattavaa. Valitsin uudeksi käsittelytoimenpiteeksi koirien harjaamisen ja kampaamisen, joka oli Funin inhokki, eikä mustienkaan mikään ehdoton suosikki.

Harjaamisen harjoittelun tavoitteena oli muuttaa koirien asennetta harjaamista kohtaan. Koira tulee itse harjattavaksi, koirasta ei tarvitse pitää kiinni ja harjauksen aikana koira olisi kropaltaan rento ja ilmeiltään tyytyväinen. Asenteen muuttaminen meni tosi kivasti lisäämällä koiran omaehtoisuutta ja hallinnan tunnetta. Tuloksia tuli nopeasti muutamassa minuutissa ja tykkäsin erityisesti miltä koirat näyttivät.

Koirat saavat valita: kynsien leikkaaminen vai kampaaminen

Lajitreeneissä on hyvä antaa koiran valita käytettävä palkkio ja välillä myös harjoiteltava tehtävä. Kun kampaamisen asenne oli muutaman kerran jälkeen muuttunut, otin valintatehtävät mukaan käsittelytilanteisiin. Koirat saavat siis valita: kynsien leikkaaminen vai kampaaminen. Aluksi koirat valitsivat oikean puoleisen, mutta sen jälkeen on ollut havaittavissa, että Diva valitsee useammin kynsien leikkaamisen ja Fun kampaamisen. Tästä tuli ihan mahdottoman kivaa! Siitä sai oikein kivan pelin, mukavan sosiaalisen virikkeen ja molemmat käsittelyt tulee kyllä tehtyä.

Löysin kaappien kätköistä FURminatorin. Tehtiin sillä aluksi sama treeni kuin kampaamisen kanssa. Siitäkin tuli ihan mukava ja nopeammin kuin kammasta. Koirat ovat tainneet omaksua käsittelyissä käytettävän konseptin, kivaa! Otin FURminatorin mukaan valintoihin eli koirat saavat valita kolmesta: kynsien leikkaaminen, kampaaminen vai FURminatorilla harjaaminen. Koirat eivät ole tähän mennessä valinneet jälkimmäistä.

Kuraisia tassuja ja mallioppimista

Pitkään mietin, että miten koirat voisivat vaikuttaa tassujen pesutilanteessa. Kun kurakeli tuli, niin päätinkin, että annan koirien valita missä järjestyksessä ne tulevat pesulle. Koirat ovat kaikki pesuhuoneessa ja saavat valita missä järjestyksessä tulevat suihkunurkkaukseen. Aiemmin olin kutsunut ne ja Maggien usein viimeisenä. Nyt kun ne saavat itse päättää järjestyksen, niin Maggie on melkeinpä aina ensimmäinen. Ei ole aikaa ei ole aina hyvä selitys olla odottamatta koiran aloitetta. Ensimmäisellä kerralla aika jäi laskematta, mutta toisella kerralla meni noin 3 sekuntia, kun Mags tuli suihkunurkkaukseen. Kolmannella kerralla meni noin 2,5 sekuntia ja neljännellä enää vain noin sekunti.

Lajitreeneissä pyritään harjoittelemaan kaikki asiat, jotta ei olisi koiralle vierasta asiaa. Nappasin senkin idean lajitreenistä arjen taitojen puolelle. Otettiin mukaan myös aloite tassujen kuivaamiselle, joka on, että koira antaa etutassun käden päälle, jossa on pyyhe. Ensimmäisellä kerralla Maggie tarjosi vaan maahanmenoa. Sen jälkeen katsoi vierestä, kun Fun ja Diva antoivat tassua. Sen jälkeen nousi Maikkiksenkin tassu. Do As They Do!

Kun kiinnittää huomiota arkisiin pieniin vuorovaikutustilanteisiin koiran kanssa ja pyrkii saamaan niistä harmonisia yhteistyötilanteita, niin se kantaa ihan varmasti muuallekin. Harrastuslajeissa tarvittava hyvä suhde koiran ja ohjaajan välillä rakennetaan muualla kuin koulutuskentällä tai -hallilla. Arkisia vuorovaikutustilanteita koiran kanssa on paljon enemmän kuin lajitreenejä.

Paras tapa opetella tuntemaan toinen on kehittää vuoropuhelu. -Jaana Pohjola

Kiitos inspiroivista ajatuksista ja ideoista

Oli oikein ihana ja antoisa kurssi, suosittelen lämpimästi! Se löytyy myös verkkokurssina. Sitä ei voi referoida, se pitää kokea ja oivaltaa itse. Pitää olla rohkeutta luopua apupyörän roolista. Kun oivaltaa, niin saa oikein käyttökelpoisia työkaluja mukavampaan eloon koiran kanssa. Kun koira on tyytyväinen, voi omistajakin olla onnellinen. Jaanan juttuja ja vähän erilaisempia ideoita voisi kuunnella vaikka kuinka paljon. Aion hyödyntää ja soveltaa kaikkea kurssilla oppimaani sekä arjessa että harrastuksissa. Lajisovelluksiin liittyen meillä onkin Jaanan kanssa jo yksi yhteinen projekti, johon voi tutustua täällä.

Uskallatko sinä vahvistaa koiran omaehtoisuutta ja antaa koiran valita?

Continue Reading