Nyt treenataan!

Keväällä 2014 osallistuin Vappu Alatalon järjestämään koirien hyppytekniikkakouluttajien koulutukseen. Koulutukseen kuului muun muassa eläinfysioterapeutti Tanja Kotin luento hyppäämisen fyysisistä edellytyksistä, mutta myös ohjauspuhelu Tanjan kanssa. Omasta ohjauspuhelustani syntyi kolmiosainen haastattelu, josta tässä yksi osa.

Mitä agilityä harrastettaessa tulee ottaa huomioon?

Tunne oma koirasi ja harrastettava laji. Tiedosta koirasi mahdolliset rakenne- tai terveyshaasteet. Vahvista heikkouksia mahdollisuuksien mukaan muilla fyysisillä harjoitteilla. Harjoittele koiran ehdoilla! Agilitykoiralla pitää olla hyvä fyysinen kunto. Muista, että agilitykunto hankitaan muualla kuin agilitytreeneissä.

Tiedä mitä agilityssä koiralta vaaditaan ja harjoittele lajin vaatimusten mukaisesti. Nopeuteen, kiihtyvyyteen ja ponnistusvoimaan tarvitaan vahva takaosan lihaksisto. Nopeisiin käännöksiin, pujotteluun, jarrutuksiin ja hyppyjen alastuloihin tarvitaan vahva etuosan lihaksisto. Näiden lisäksi tarvitaan hyvä kehonhallinta (tasapaino ja koordinaatio). Agilityssä, jossa vaaditaan nopeutta ja voimaa, riittää lyhyemmät treenituokiot kuin kestävyyttä vaativassa lajissa.

Mitä nuorien agilitykoiran alkujen kanssa tulee ottaa huomioon?

Nuoren koiran, saati pennun, keho ei ole valmis raskaaseen harjoitteluun. Lisäksi tulee muistaa, että jokaisen koiran fysiikka kehittyy omaan tahtiinsa. Joku koira voi tehdä vuotiaana harjoitteita, joita joku toinen voi tehdä vasta kolme vuotiaana. Nuoren koiran kanssa harjoitellessa tulee myös huomioida sen luonne ja temperamentti. Rauhallinen pentu keskittyy paremmin eikä ole niin altis vammoille kuin kiihkeä, vilkas pentu. Toistuva vääränlainen rasitus kuormittaa kehoa väärällä tavalla mikä vaikuttaa luuston, nivelten ja pehmytkudosten hyvinvointiin myöhemmin. Kehittyvillä, fyysisesti keskeneräisillä koirilla etenkin lanneselkä on useimmiten löysä ja heikko. Vahvan lihastuen kehittyminen vaatii oman aikansa, mutta karkeasti voisi sanoa, että suurin osa koirista alkaa olla fyysisesti valmiita vasta noin kolmen vuoden iässä.

Pennuille voi esitellä asioita, jotka liittyvät agilityyn, mutta ne eivät tarvitse pitkiä treenisessioita useasti viikossa. Tärkeintä on hermotusten herättäminen ja kropan hallinta, jotta koira oppii käyttämään kehoaan oikein. Tärkeää on myös huolehtia motivaatiosta eli tehdä harjoituksia, joissa pentu onnistuu. Täytyy osata lopettaa silloin, kun pennulla on kivointa ja se ei ole vielä fyysisesti ja psyykkisesti väsynyt.

Mitä treenatessa tulee ottaa huomioon?

Mieti millaiset ovat treeniolosuhteet, esimerkiksi onko alusta kova tai upottava, onko nurmikenttä ja kontaktiesteet sateen jäljiltä liukkaita. Huomioi toistomäärät: kumpi tarvitsee toistoja, sinä vai koirasi? Suunnittele harjoitukset huolella. Pyri siihen, ettei koirasi esimerkiksi hyppää yhtäkään estettä turhaan tai pujottele kertaakaan keppejä turhaan. Älä treenaa liikaa!

Huomioi myös koiran temperamentti treeneissä: kiihkeä, vilkas koira väsyy nopeammin ja loukkaa itsensä helpommin kuin rauhallisempi koira joka keskittyy huolellisemmin. Kun vire nousee, koira ei näytä kipua vaan tekee itseään säästelemättä, jolloin se voi rikkoa itsensä. Sama pätee väsymiseen. Jos vauhti alkaa treeneissä hiipua, niin mieti onko koirasi väsynyt. Jos väsynyttä koiraa innostetaan uusiin suorituksiin, se voi rikkoa itsensä, koska kroppa on väsynyt.

Kertaus on opintojen äiti, mikä on hyvä alkuverryttely? Miksi verryttelyistä ei saa lipsua?

Hyvän alkuverryttelyn pohja on noin 20-30 minuutin liikkuminen nousujohteisesti kaikilla askellajeilla (käynti, ravi ja laukka). Ennen agilityä alkuverryttelyyn kuuluu myös lajikohtaista lämmittelyä kuten spurtteja, suunnanmuutoksia ja hyppyjä. Huomioi, että lämpö pysyy noin 10-20 minuuttia kelistä riippuen. Sitä pidempi odottelu vaatii uuden lämmittelyn. Lämmön säilymiseen ja alkuverryttelyn aikoihin vaikuttavat paitsi koiran rotu, rakenne ja lihastyyppi niin myös peruskunto. Lämmittelyn tärkeys korostuu kylmillä säillä, koiran ikääntyessä ja jos koiralla on jokin vanha vamma.

Alkulämmittely herättelee koiran ja sen elimistön tulevaan suoritukseen ja ennaltaehkäisee vammoja. Lepotilassa oleva lihaksisto ei ole notkea ja skarppi. Kroppa ei reagoi kylmänä yhtäkkisiin tilanteisiin niin nopeasti kuin jos se on lämmin ja herätelty (hermotus hereillä). Tällöin loukkaantumisriski kasvaa.

Harrastuskoirille verryttelyt ovat itsestäänselvyys, mutta ne koskevat myös kotikoiria. Alku- ja loppuverryttelyt pitäisi tehdä aina ennen suurempaa rasitusta kuten toisten koirien kanssa leikkiminen ja metsälenkki. Toisten koirien kanssa leikkiminen ei ole hyvä alkuverryttely. Riekkuessa syke nousee turhan korkeaksi ja koira voi tehdä liikaa spurtteja, jolloin se väsyttää itsensä turhaan. Mikään ei korvaa verryttelyjä. Jos on huono ilma tai kiire, eikä niistä johtuen pysty verryttelemään, niin silloin ei treenaakaan.

Toisten koirien kanssa leikkiminen ei ole hyvä tapa verrytellä, koska se vaatii itse hyvät verryttelyt.
Treenin jälkeen loppujäähdyttely on ehdoton juttu, miksi?

Loppujäähdyttelyn tarkoitus on poistaa maitohappoa lihaksen verenkierrosta. Loppujäähdyttelyn aikana aineenvaihdunta nopeutuu, jolloin lihakset saavat tuoretta happea ja verta, näin myös palautuminen nopeutuu. Koiran kävelytys heti harjoituksen päätyttyä. Loppujäähdyttely tulisi kestää vähintään 20 minuuttia (ravi ja käynti), jolloin syke ja hengitys laskee.

Muista myös nesteytys. Ja jos oli rankempi harjoitus, niin seuraavana päivänä kevyempi päivä (palauttavaa liikuntaa). Tarkkaile koiraasi treenin jälkeen, kuinka väsynyt se on harjoituksesta tai tuliko se harjoituksesta kipeäksi/jäykäksi.

Mitä on palauttava liikunta?

Palauttava liikunta on matalasykkeistä liikuntaa. Ei esimerkiksi riekkulenkkejä koirakavereiden kanssa. Jos koira ei osaa itse liikkua rauhallisesti niin sitten hihnassa. Ravi rentouttaa ja se on koiralle taloudellinen tapa liikkua. Ravissa tapahtuu pitkien selkälihasten kevyttä venytystä. Muista myös lepopäivät!

Matalasykkeistä liikuntaa?
Lepopäivät? Koirani hyppii seinille!

Rauhoittumista kannattaa harjoitella. Hermostunut, stressaantunut tai jännittynyt käytös jäykistää koiran lihaksia. Riittävä lepo auttaa paitsi tuki- ja liikuntaelimistöä palautumaan rasituksesta, mutta se auttaa myös jaksamaan paremmin fyysistä rasitusta. Huomioi, että kunto kasvaa levossa.

Syvistä lihaksista puhutaan paljon. Riittävätkö ne ja hidas liikunta agilitykoiralle?

Syvät lihakset tukevat kehoa sisältäpäin. Pinnallisia isoja lihaksia tarvitaan liikuttamaan kroppaa ja tuottamaan voimaa. Esimerkiksi koiran takaosa on moottori, jolloin takaosan lihaksiston tulee olla vahva. Siinä missä ravi rentouttaa selkälihaksia, niin laukka vahvistaa. Agilityradalla koira laukkaa (lajinomainen harjoittelu). Agilitykoiralla tulee olla hyvä fyysinen kunto ja sen lisäksi pitää harjoitella vauhtikestävyyttä mitä agility vaatii eli spurtteja.

Treeni-iloa – koirasi ehdoilla!

Continue Reading

Hyppytekniikkatunnille, osa 2: Ryhdikäs istuminen

Niinkin yksinkertainen juttu kuin istuminen kertoo paljon. Se kertoo mitä koira on istumisesta oppinut eli mitä on vahvistettu. Se miten koira istuu kertoo myös koiran takaosan hahmotuksesta ja hallinnasta sekä millä mallilla takaosan tuki on. Ei siis turha temppu! Istumista voi harjoitella kätevästi arjessa ja silloin pääsee helposti myös selvittämään kuinka paljon istumista pitää erikseen merkata ja vahvistaa (ylläpito), jotta se säilyy hyvänä ja ryhdikkäänä.

Arjen taidoilla malttia ja lajiharjoittelun perustaitoja

Meillä muun muassa ovista ja porteista liikkumiseen edellytetään istuminen. Se on myös kätevä tapa käyttää ja opetella käyttämään vahvisteena muitakin kuin leluja tai ruokaa. Toki minäkin välillä alleviivaan uusissa tilanteissa hienoa päätöstä (esimerkiksi istumista portin eteen) palkitsemalla koiran makupalalla ”No, mutta olipa hieno valinta! Tuosta hyvästä saat makupalan ja pääset portista ulos”.

Istuminen on asentona hyvä – siinä tulee monta kertaa päivässä harjoiteltua yhtä hyppytekniikan tärkeimmistä taidoista eli ”pepun” päältä liikkeelle lähtemistä. Arjen istumisissakin pitää istua ryhdikkäänä. Sen lisäksi näihin voi ottaa mukaan viivettä, niin saa samalla harjoiteltua tokon paikalla istumisen ja agilityn lähdössä pysymisen alkeita. Näihin voi lisätä myös häiriötä (juosta ohi, lähteä tekemään jotain agilityohjausta yms), niin saa harjoiteltua häiriötä vaikkapa pysäytyskontakteja varten.

Jokainen paikalla pysyminen on myös omalla tavallaan malttiharjoitus. Niissä tulee harjoiteltua myös luopumista: ”pääset portista, kun ensin luovut siitä menemisestä ja maltat istua”. Meillä ei riitä, että tarjoaa pelkän istumisen. Pepun pitää myös pysyä maassa ja vapautusvihjettä odottaa.

Mitä istumisesta kannattaa tarkkailla?

Tavoitteena on hyvä ryhdikäs istuminen, jossa…

  • Koiralla on molemmat takajalat kropan alla ja paino takana
  • Koiralla on paino tasaisesti molemmilla puolilla ja sen polvet ja takatassut ovat symmetrisesti
  • Takaapäin katsottuna selkä ”näyttää suoralta” ja karvat laskeutuvat/myötäilevät koiran kroppaa tasaisesti
  • Etujalat ovat melkein kohtisuoraan lapojen alla
  • Sivusta katsottuna selkä ei ole notkolla

Koiran takaosaa aktivoivat temput ja vahvistavat jumpat ovat monille tuttuja. Kannattaa myös jumppatempuissa kiinnittää huomiota siihen, että miten ne takajalat ovat siellä koiran kropan alla sekä mitä takajalat tekevät harjoitteiden aikana.

Ryhdikkääseen istumiseen koira tarvitsee lihaksia tukemaan ja sen tulee hahmottaa takajalkansa. Tarvitaan myös sopiva vire. Koira voi matalassa vireessä lässähtää “pepulleen” tai väsyneenä siirtää painon toiselle lonkalle. Vapaalla rennommat/löysemmät asennot voivat olla ok – koira voi olla rauhallinen ja ottaa rennosti. Koiraa kannattaa tarkkailla miten se istuu spontaanisti virkeänä, mutta myös väsyneenä. Jos koiralla on usein virkeänäkin takajalat (polvet, tassut) epäsymmetrisesti, paino toisella puolella niin kannattaa selvittää miksi. Taustalla voi olla heikko lihastuki, joku epäsymmetria tai jännitys kropassa tai kipu. Syy kannattaa siis selvittää ja sen jälkeen hoitaa koiraa esimerkiksi eläinlääkäriltä tai -fysioterapeutilta saatujen spesifisten ohjeiden mukaan.

Joskus ei-ryhdikäs istuminen voi olla opittu tapa, mutta usein opitun tavan taustalla on ollut syynä, ettei koira ole pystynyt istumaan ryhdikkäämmin (takaosan tuki tai hallinta ei ole riittänyt tai on voinut olla kipua tai jäykkyyttä). Kannattaa myös muistaa harjoitella sellaisella alustalla, jossa koiran tassut eivät luista alta pois. Tällöin koiran on helpompi oppia ryhdikäs istuminen.

Ryhtiä istumiseen ja tervetuloa hyppytekniikkatunneille!

Continue Reading

Koirien jouluaatto 2017

Jouluaaton aikabudjetti

Koirieni jouluaattoon kuului erilaisia virikkeitä suunnilleen seuraavanlaisesti

  • 0,5 tuntia kognitiivisia virikkeitä
  • 1,5 tuntia ruokintavirikkeitä
  • 2 tuntia aistivirikkeitä
  • 3 tuntia toiminnallisia virikkeitä
  • 5 tuntia sosiaalisia virikkeitä
  • 12 tuntia unta
Joululahjaksi iso pahvilaatikko

Olin ripotellut isoon pahvilaatikkoon nappuloita, mutta siellä oli myös

  • porkkana tyhjään kartonkilaatikkoon piilotettuna
  • tuoretta kurkkua kahteen tyhjään kartonkilaatikkoon piilotettuna
  • iso KONG jauhelihatäytteellä

Diva aloitti pienten kartonkilaatikoiden repimisestä ja kasviksista, joiden jälkeen siirtyi jauheliha-KONGiin. Maggie ja Fun tekivät päinvastoin: ensin liha ja sitten kasvikset. Ison pahvilaatikon kanssa koirilla meni aika tarkkaan tunti. Lisäpuuhaa tuli pahvin palasten siivoamisesta. Aiemmin päivällä koirat saivat pikku-KONGit, joiden kanssa niillä meni puoli tuntia. Ruokintavirikkeissä on tärkeässä roolissa ruoan etsiminen ja syömiseen käytetyn ajan lisääminen.

Pehmolelujen tarina

Joulupukin säkistä koirille löytyi uudet pehmolelut joulupaperiin käärittynä. Suunnittelin kaupassa mikä lelu tulisi millekin koiralle. Kotona annoin ennen paketoimista koirien valita mikä lelu laitetaan kullekin pakettiin. Fun valitsi ekalla kierroksella kolmesta lelusta vaalean majavan. Diva valitsi omalla kierroksellaan myös vaalean majavan. Olin ajatellut juurikin tuota kyseistä lelua Divalle eli se meni Divan pakettiin.

Fun pääsi toiselle kierrokselle, jossa ei ollut vaaleata majavaa. Kahdesta jäljellä olevasta Fun valitsi jäniksen. Maggie valitsi omalla kierroksellaan kolmesta lelusta ensin tumman majavan ja sitten jäniksen. Jänis oli muhkeampi ja ajattelin, että Maggie tykkää sen suutuntumasta. Se meni Maggien pakettiin.

Fun pääsi kolmannelle kierrokselle, jossa oli taas tumma majava ja jänis – Fun valitsi taas jäniksen. Poistin jäniksen eli jäljellä ei ollut enää kuin tumma majava. Fun sai sen kanssa hyvät bileet aikaiseksi, joten se meni Funin pakettiin.

Jokaiseen päivään pitäisi kuulua riittävästi ulkoilua ja muita virikkeitä. Jos joku virike puuttuu tai jotain ei voi antaa, niin voi antaa enemmän jotain muuta.

Virikerikasta loppuvuotta!

Continue Reading

Systemaattisen virikkeistämisen mahdollisuudet

Virikkeillä voidaan vaikuttaa koiran elämänlaatuun sekä lisätä käyttäytymisen monimuotoisuutta ja lajityypillistä käyttäytymistä.

Aloitin koiraharrastuksen noin 20 vuotta sitten. Tuolloin harjoittelimme agilityä puhtaalla betonipohjalla. Tai ei se betoni puhdas ollut, mutta siis sen päällä ei ollut mattoa, ei keinonurmea, ei kumi- tai korkkirouhetta eikä siis mitään joustoa. Myöskään mitään alkuverryttelyjä tai loppujäähdyttelyjä ei tehty. Tuolloin agilityssä taisi olla vain kahdet rimakorkeudet, mutta radat olivat melko yksinkertaisia. Laji on mennyt noista ajoista kaikin puolin eteenpäin. Koirien fyysinen valmennus, alku- ja loppuverryttelyt sekä koiran huollattaminen eläinfysioterapeutilla ovat arkipäivää. Agilitykoirien opettaminen on mennyt eteenpäin. Ratakuviot ovat tulleet haasteellisimmiksi, mutta ohjaaminen on helpottunut erilaisten ohjausjärjestelmien ansiosta. Agility on alkanut saamaan urheilun statuksen. Agilityohjaajille on tarjolla psyykkistä valmennusta. Hienoa!

Mutta mitenkäs koiran mentaalipuolen valmennus?

Ihmispuolella huippu-urheilijalle on suunniteltu päivät ja aikataulut. Pohditaan mikä ihmisellä auttaa huippusuoritukseen – esimerkiksi kisapäivänä huppu päähän ja kuunnella musiikkia. Mikä koiralla auttaa huippusuoritukseen? Miten nämä voi ja kannattaa ottaa huomioon? Näihin ei usein lajitreenissä keskitytä, kun keskitytään vain lajiin. Tai sitten otetaan huomioon vasta kun alkaa olla ongelmia.

Systemaattisen virikkeistämisen käyttämätön potentiaali

Viimeisen kolmen vuoden aikana koirien hyppytekniikkakoulutus on ollut kovasti sydäntäni lähellä, koska olen voinut yhdistää siinä suuren intohimoni koirien kouluttamiseen ja valtavan kiinnostukseni fyysisen puolen juttuihin. Syyskuussa aloitin Eläinkoulutusblogin Jaana Pohjolan pitämän Tyytyväinen harrastuskoira – onnellinen omistaja kurssin, jonka myötä virikeohjelman laatiminen ja toteutus on menossa pikkuhiljaa mielenkiintoisuudeltaan hyppytekniikan ohi. Tosin hyppytekniikkaharjoittelukin voi olla yksi virike. Ympäri mennään, yhteen tullaan!

Olen vielä alkutaipaleella virikeohjelmien suunnittelussa, mutta olen jo tähän mennessä erittäin vaikuttunut ja vakuuttunut systemaattisen virikkeistämisen hyödyistä. Mitä potentiaalia ja mahdollisuuksia sieltä löytyykään koiran olotilan muuttamiseen ja viretilan hallintaan ynnä muihin!

Kouluttamisen tarve voi vähentyä, kun koira saa olla koira ja tehdä koiramaisia juttuja.

Virikkeiden käytöllä pitää olla joku tavoite, jota kannattaa harrastuskoiralla verrata sen harrastamaan lajiin. Onko asioita, joita ei halua sotkea? Miten saada virikkeet ja lajitreenin tukemaan toisiaan sekä virikkeet edistämään lajitreeneissä onnistumista?

Meidän koirilla tämän hetkisen virikeohjelman tavoitteena on tyytyväinen koira. Sen jälkeen virikeohjelman tavoitteeksi tulee Funille tyytyväinen harrastuskoira, jonka jälkeen se muuttuu joskus kisakoiran virikeohjelmaksi. Meidän koti taitaa nykyisin olla vähän kuin tutkimuskeskus, jossa tehdään pieniä tutkimuksia. Testaillaan, kokeillaan ja kerätään dataa. Virikkeet mietitään yksilöllisesti – koira päättää toimiiko virike. Ja kun on havaittavissa käyttäytymisen monimuotoisuuden lisääntymistä, niin saa taas uusia ideoita minkälaisia virikkeitä koiralle voisi tarjota.

Virikkeissä kokemus on tärkein

Virikkeiden tietoinen ja suunnitelmallinen käyttäminen voi olla melko käyttämätöntä potentiaalia senkin takia, että on voitu ajatella, että koiran elämä on muutenkin täynnä kaikkea kivaa, eikä sitä tarvitse virikkeistää. Kaikki toiminta ei kuitenkaan ole automaattisesti virike. Se on virike vain jos siihen liittyy koiran omaehtoisuus. Koira tekee valinnan onko jokin asia virike.

Lisää luettavaa ja inspiraatiota Jaana Pohjolan artikkeleista:

Continue Reading

Hierontahetki

Koirahieronnan tarkoituksena on saada koiralle hyvä olo. Kun koiran omaehtoisuus on hierontatilanteessa mukana, on hieronta koiralle myös sosiaalinen virike ja aistivirike.
Koirahierontaa lihasjännityksiä vastaan, rentoon koiranelämään

Lihasjännitys voi vaivata koiraa, aivan kuten ihmisiäkin. Hieronnalla saadaan koirankin lihakset rentoutumaan ja koira voimaan paremmin. Lihasjännityksen taustalla voi olla esimerkiksi liukas keli, törmääminen toisen koiran kanssa, kiskominen remmissä, trauma tai leikkaus, yksipuolinen liikunta, liian kova valmennus tai alku- ja loppuverryttelyn laiminlyönti.

Koirat eivät valita 

Koirat puhuvat ilmeillään ja eleillään. Ne eivät valita, vaan muuttavat kipeytyessään liikkumistaan ja käyttäytymistään. Koira ei mielellään hyppää autoon tai sieltä pois. Koira istuu toisella lonkalla, liikkuu vinossa, pitää selkäänsä köyryssä tai notkolla. Koira on saattanut lopettaa venyttelemisen, muuttanut nukkumisasentoa tai –paikkaa. Koira voi alkaa laukkaamaan jo hitaassa vauhdissa. Harrastuskoiran suoritus on voinut heiketä sen harrastamassa lajissa.

Muutokset koiran liikkeissä, liikelaajuuksissa tai askellajien käytössä voivat olla merkkejä lihashuollon tarpeesta, samoin muutokset koiran tekemissä venyttelyissä tai muutokset koiran käyttäytymisessä. Näiden oireiden aiheuttaja on hyvä selvittää. Oireiden taustalla voi myös olla luusto-, nivel- tai hermostoperäinen ongelma.

Hierontaa karvoihin katsomatta 

Hieronnassa koiran rodulla, iällä tai aktiivisuustasolla ei ole merkitystä. Hieronta sopii lähes kaikille koirille niiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Hieronta on koiralle sosiaalinen tapahtuma ja aistivirike, joka jo itsellään vaikuttaa positiivisesti koiran elämänlaatuun. Koiran kunto ratkaisee voidaanko sitä hieroa. Erityisesti hieronnasta hyötyvät harrastuskoirat sekä traumasta tai leikkauksesta toipuvat koirat. Kotikoirallekaan hieronta ei ole pelkkää hemmottelua, vaan se on myös tapa tarkistuttaa missä kunnossa koira on.

Joissakin tapauksissa eläinlääkärin tarkastus ennen hierontaa on tärkeää. Varsinkin jos koira ontuu, se kannattaa tarkistuttaa eläinlääkärissä ennen hierontaa. Ontuminen tarkoittaa, että koiralla on vaikea liikkua. Se ei aina johdu tuki- ja liikuntaelimistön vaivasta, vaan syynä voivat olla esimerkiksi vatsakivut, märkäkohtu, eturauhasvaivat, virtsaongelmat tai anaalirauhaset.

Loukkaantumisen tai leikkauksen jälkihoito

Hieronnalla on tärkeä merkitys kuntoutuksessa. Leikkauksesta tai loukkaantumisesta toipuva koira paranee nopeammin säännöllisellä hieronnalla. Esimerkiksi kipeän jalan varominen lisää lihasjännitystä, joka puolestaan vaikeuttaa lihasten aineenvaihduntaa lisäten kipuja ja vaikeuttaen kuntoutumista. Hieronnalla voidaan myös helpottaa nivelrikkoisen koiran elämää.

Hierontaa harrastuskoirille

Lihasten moitteeton toiminta on kaikkien urheilusuoritusten edellytys. Kova fyysinen rasitus synnyttää aina lihaksistoon kuona-aineita, jotka lihakseen jäädessään heikentävät lihaksen toimintakykyä ja voimaa. Harrastuskoira tarvitsee säännöllistä lihashuoltoa pystyäkseen harjoittelemaan täysipainoisesti ja välttymään loukkaantumisilta. Hieronta on yksi työkalu harrastuskoiran kehonhuollon työkalupakissa.

Liike on lääke

Monipuolinen, aktiivinen liike on aina lihashuollon perusta. Koirien tulee saada leikkiä, hyppiä ja juosta. Liikunnassa tulee kuitenkin huomioida koiran ikä ja kunto. Harrastuskoirilla liikunta tulee sovittaa muuhun harjoitteluun sopivaksi, eikä palauttavan liikunnan merkitystä sovi unohtaa. Lihashuoltoon kuuluvat myös koiran tarpeisiin sopiva ravinto, nesteytys, hyvä yleishoito sekä fyysisesti rasittavissa suorituksissa koiran alku- ja loppuverryttelyt. Monet koirat ottavat harrastamansa lajit vakavasti: ne kestävät kipua ja suorittavat tehtävänsä kaikesta huolimatta. Ennaltaehkäisy! Hoida mieluummin terveyttä kuin sairautta.

Continue Reading

Koulutusinventaario

Omat koirani ovat parhaita opettajia opettamaan minua paremmaksi kouluttajaksi.
Katso koiraa

Miltä koira näyttää ja miten se käyttäytyy? Miltä koira näytti treeneissä? Koiran emootiot eivät ole väärässä. Koiran elekielen tarkkaileminen on tärkeää. Koiran ilmeet ovat aina rehellisiä. Ilmeiden ja eleiden katsomisesta ei kuitenkaan ole hyötyä, jos niitä ei oteta huomioon. Merkitse treenipäiväkirjaan hymiö kuvaamaan harjoitusten fiilistä. Jos päiväkirja täyttyy hymyilevistä naamoista, niin harjoittelu todennäköisesti etenee mukavasti. Jos päiväkirja täyttyy suu väärinpäin olevista hymiöistä, niin sitten pitää harjoittelussa muuttaa jotakin – ja nopeasti.

Minkälaista käyttäytymistä koiralla on? Inventaariossa katsotaan mikä on varastosaldo ja onko jossakin tuotteessa tapahtunut hävikkiä. Se on lähtötilanteen kartoitus, joka kertoo missä mennään. Mitä taitoja on vahvistettu riittävästi, että ne ovat saaneet vahvan ja sujuvan käyttäytymisen tittelin. Tai onko jotain taitoa vahvistettu liian vähän tai liian kauan sitten. Kysy koiralta mitä se jo osaa. Katso mitä koira osaa. Inventaarion voi tehdä monella eri tasolla ja se antaa vastauksia muun muassa

  • Koska tempulle voi pitää ristiäiset eli koska sen voi nimetä
  • Koska temppua voi lähteä yleistämään isommalle kiertueelle
  • Koska tempun voi liittää ketjuun
  • Millaisia häiriöitä temppu kestää
  • Kuinka vahvaa käyttäytymistä temppu on
  • Onko temppuketjut valmiita kokeisiin

Tavoitteena sujuvat temput, taidot ja liikkeet. Sujuvuudesta voima ja vauhti, eikä sujuvaksi opittu taito unohdu. Sujuvissa taidoissa on myös olematon latenssi. Ne myös kestävät häiriöitä paremmin.

Kysy koiralta

Ei tarvitse kysyä suullisesti, vaan voi kysyä esimerkiksi erilaisilla harjoituksilla miten menee. Esitin keväällä Funille hyppytekniikkaan liittyviä kysymyksiä:

Toissaviikolla viikolla Fun kokeili ensimmäisen kerran hyppäämistä taipuneena (sai kokeilla jalkatyöskentelyä kaarella). Kysyin siltä, että miten menee. Into ja eteenpäinpyrkimys (imu) löytyi, fokus löytyi, mutta rytmissä oli vähän hakemista. Viime viikolla kysyin uudestaan samalla harjoitteella. Muuten sama vastaus, mutta nyt löytyi rytmi paremmin. Tällä viikolla kysyn taas uudestaan, että miten menee. Jos menee paremmin, niin sitten mennään taas eteenpäin. Jos menee samalla tavalla kuin tällä viikolla, niin sitten pidetään tuosta harjoituksesta tauko ja harjoitellaan fyysisen puolen juttuja ja sitten jossain vaiheessa kokeillaan taas uudestaan.

Kuuntele koiraa

Tutkitusta tiedosta saa inspiraatiota koiran kouluttamiseen. On hyödyllistä tuntea oppimisteoriat ja muut kouluttamisen perusteet. Koiran opettaminen edellyttää myös luovuutta, mielikuvitusta ja taitoa soveltaa kokonaiskuva silmällä pitäen. Paljon me ihmiset osaamme käyttää mielikuvitusta siihen, että miten ”kerromme” koiralle mitä se teki väärin. Sen sijaan, että yrittäisimme pohtia ja käyttää mielikuvitusta siihen, miten saisimme koiran tekemään oikein kiinnittämällä huomiota oikeisiin tai oikean suuntaisiin toimintoihin.

Koira on paras asiantuntija.

Tykkään pitää koulutusinventaarioita. Mitä minä osaan? Mitä koirani osaa? Mitä me osaamme yhdessä? Minkälaista käyttäytymistä meillä jo on? Mitä pitää vahvistaa lisää? Mille riittää ylläpito? Paljon inventoin koiran taitoja, mutta harrastuskaverille ja parhaalle ystävälle kannattaa olla reilu ja pohtia välillä myös omaa toimintaa ja omia taitoja. Kannattaa siis inventoida myös omat kouluttajan taidot. Mitkä ovat omia vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia juurikin koiran kouluttamisen näkökulmasta. SWOT! Millä mallilla sinun kouluttamisen tekniikkaan liittyvät taidot ovat?

Vahvisteen laatu
  • Mikä merkitys palkkion laadulla on?
  • Mitä erilaisia ja eri laatuisia vahvisteita on?
  • Miten voi hyödyntää eri laatuisia vahvisteita?
Kriteeri(suunnitelma)
  • Mikä on kriteeri ja mitä se kertoo?
  • Miksi kriteerisuunnitelma kannattaa tehdä?
  • Miksi kannattaa tietää tämän hetkisen kriteerin lisäksi myös seuraava ja edellinen kriteeri?
  • Koska voi nostaa kriteeriä?
  • Koska voi joutua laskemaan kriteeriä?
Ajoitus
  • Mikä on ajoitus? Mikä sen merkitys on?
  • Mitkä kaikki liittyvät ajoitukseen?
  • Koska se on oikein? Koska se on liian aikaisin? Koska liian myöhässä?
  • Miten sitä voi harjoitella?
Vahvistetiheys
  • Milloin pitää vahvistaa tiheästi ja milloin voi harventaa?
  • Miten tiheää vahvistamista harvennetaan?
  • Tiheän vahvistamisen hyödyt – onko haittoja tai riskejä?
  • Mitä muuta pitää ottaa huomioon?
Palkkion suunta
  • Mikä merkitys sillä on mihin suuntaan koira palkitaan?
Mistä koulutuksen osavaiheesta aloitat kouluttamisen?
  1. Tavoitteen asettaminen
  2. Tavoitteen pilkkominen osatavoitteiksi
  3. Toiminnan aikaansaaminen
  4. Alkuyleistäminen
  5. Vihjeen liittäminen
  6. Latenssi
  7. Ärsykekontrolli
  8. Yleistäminen
  9. Häiriöihin siedättäminen
  10. Määrä, etäisyys

Inventoi taitoja säännöllisesti. Katso tapahtuuko kehitystä – vai täytyykö harjoittelussa muuttaa jotakin parempien koulutustulosten saavuttamiseksi.

Yksi kouluttamisen kulmakivistä on, että koira on motivoitunut ja sillä on halu oppia. Halu oppia koskee myös meitä ihmisiä. Olemmeko me valmiita vastaanottamaan uusia oppeja? Olemmeko me valmiita myöntämään tietämättömyytemme ja muuttamaan toimintaamme?

Continue Reading

Hyppytekniikkatunnille, osa 1: Katse eteenpäin

Paimennuksessa koiralla on silmät lampaissa ja korvat ohjaajassa. Agilityssä koiralla olisi hyvä olla silmät esteissä ja korvat ohjaajassa.

Yksi hyppäämisen osataito on reitti esteelle. Koira valitsee sopivan reitin ja tekee päätöksiä venyttääkö askeltaan vai ottaako yhden ylimääräisen laukka-askeleen. Tehtävässä koiraa helpottaa se, jos koiran katse on esteelle sen sijaan, että se tuijottaisi ohjaajaa.

Katseen suuntaminen eteen on näin ollen myös yksi hyppytekniikkaharjoittelun perustaito. Kun koiralla on hyppytekniikkaharjoituksissa katse eteen, sillä on parhaimmat mahdollisuudet keskittyä tehtävään ja lähteä sen taitoihin ja kykyihin sopivimmalla tavalla. Jos koiralla ei ole katse eteen, se saattaa lähteä hieman hätäisesti, eikä se käytä alussa kroppaansa hyvin. Tai koiralla voi olla alussa rytmin kanssa hakemista. Katseen suuntaaminen eteen on hyppytekniikkaharjoituksissa hyödyllinen pohjataito, mutta koska se on myös tärkeä taito itse hyppäämisen kanssa, niin tämän taidon opettamiseen kannattaa panostaa.

Katseen suuntaminen eteen on myös helppo opettaa, mutta siinä pitää itse olla tarkkana. Sitä voi lähteä opettamaan vaikkapa näin:

  1. Vie koiran kanssa palkkio (lelu tai ruokakuppi) jonkun matkan päähän. Jos koira ei osaa luopua jätetystä palkkiosta ja se ei lähde sinun mukaasi iloisesti ja yhteistyöhaluisesti, niin ota koira tällöin hihnaan. Palkitse koiraa yhdessä kulkemisesta ja palkkiosta luopumisesta.
  2. Kulkekaa yhdessä jonkun matkan päähän. Kääntykää ympäri ja vapauta koira palkkiolle. Ihan aluksi sinun ei tarvitse edes sanoa koiralle mitään. Ensin rakennetaan toimintaa ja kun meillä on toimintaa, niin sitten sen voi nimetä.
  3. Tee tätä muutamia kertoja ja kun alkaa sujua, voit liittää siihen jonkun vihjesanan. Se voi olla ns. vapautussana esimerkiksi ”oke” tai ”ole hyvä”.
  4. Lähettele koiraa palkkiolle eri suunnista ja eri etäisyyksien päästä.
  5. Kun koiralla on halu mennä palkkiolle, odota siltä pieni malttikäytös ennen vapautusta. Vaikkapa, että se on ihan hetken paikallaan. Merkkaa tuo käytös taikasanallasi (vihjesanallasi) ja vapauta koira palkkiolle.
  6. Ala odottamaan pikkuhiljaa pikkuisen enemmän malttikäyttäytymistä, jotta pääsisimme lopulta tavoiteasentoon, joka voisi olla useimmilla koirilla istuminen. Ryhdikäs istuminen!
  7. Ole myös tarkkana, että vapautat koiran palkkiolle aina kun sillä on katse eteen eli tässä harjoituksessa harjoittelemme periaatteessa vain katseen vahvistamista eteen, mutta siinä sivussa tulemme vahvistaneeksi imua ja halua mennä eteen.
  8. Voit varioida tätä palkkiolle vapautusta myös siten, että olet itse eri kohdissa koiran vapautushetkellä.
  9. Tee häiriöitä erilaisien etäisyyksien päästä: ole koiran takana, ole koiran sivussa, ole koiran edessä, heiluta kättä, heiluta jalkaa, heiluta päätä… Näistäkin aina koiran vapautus, kun sillä on katse palkkiolle.

Kun tämä taito on kunnossa, niin koiran työkalupakissa on yksi taito mikä helpottaa hyppytekniikan harjoittelua ja hyppäämisen opettelua. Koira keskittyy tehtäväänsä eli tässä tapauksessa juoksee palkkiolle välittämättä siitä mitä sinä ohjaajana teet tai missä sinä olet. Hae vauhti ja into tekemiseen sujuvan tekemisen ja hyvän fiiliksen kautta.

Tässä harjoituksessa edessä oleva palkkio on kuitenkin houkutin. Ja jos houkutinta (palkkiota edessä) ei ole, niin ei välttämättä ole toimintaa (katsetta eteen). Agilityharjoittelua varten estefokusta kannattaa harjoitella myös siihen sopivalla omalla harjoituksella koiran tarjoaman toiminnan kautta.

Tervetuloa hyppytekniikkatunneille!

Continue Reading

When nothing goes right… go left!

Opetusmestari Maggie on vuosien varrella opettanut, että

  • Omaa käyttäytymistä muuttamalla voi muuttaa koiran käyttäytymistä
  • Omaa tunnetilaa muuttamalla voi muuttaa koiran tunnetilaa
  • Omaa viretilaa muuttamalla voi muuttaa koiran viretilaa
  • Omaa stressitasoa muuttamalla voi muuttaa koiran stressitasoa

Vaihda suuntaa – muuta omaa toimintaa ja omia ajattelutapoja!

Tunnetilat tarttuvat ihmisestä koiraan, koirasta koiraan ja varmaan myös koirasta ihmiseen. Puhutaan koirien vireenhallinnasta, niin pitäisi kai puhua myös ihmisten mielentilojen hallinnasta. Jotta omalla olotilalla voisi vaikuttaa koiran olotilaan, niin pitää ensin esimerkiksi itse olla rento ja rauhallinen, jotta voi omalla olotilallaan rentouttaa ja rauhoittaa koiraa.

Antoisaa oppimismatkaa koiraeläimen syvempään ymmärtämiseen!

Continue Reading

Jos harrastat, niin huollat!

Monipuolinen, aktiivinen liike on aina lihashuollon perusta.

Jos harrastat koirasi kanssa (oli laji mikä tahansa), niin on sinun vastuullasi huolehtia koiran fyysisestä kunnosta ja lihashuollosta sekä muista tekijöistä. Toki tämän pitäisi olla päivänselvää ihan jokaisen koiran kanssa, mutta korostuu juurikin harrastuskoirien kanssa. Tästä päivästä lähtien teen kaikkeni omien koirieni fyysisen kunnon eteen, mutta myös auttaakseni muita, että muillakin koirilla olisi hyvä olla.

Kun pk-tottiksessa katsoo koiraa kokonaisuutena, kun se seuraa ja liikkuu muuten, niin pystyy aika hyvin päättelemään, että kuinka sen metrinen menee. On hienoa, että osa koirista jotka siihen eivät pysty (fyysisesti tai mentaalipuolelta) kiertävät esteen. Silloin koiralla on hienot arviointitaidot, eikä siltä saisi viedä tuota taitoa pois! Valitettavasti löytyy myös niitä koiria, joilla ei ole metriseen riittäviä valmiuksia ja ne tulevat siitä silti yli. Tämä on hyvin harmillista, varsinkin jos koiralla ei ole muuta mahdollisuutta kuin tulla yli.

Mitkä tekijät vaikuttavat metrisen esteen suorittamiseen? Mihin asioihin voi vaikuttaa?

  • Hyvät kokemukset – tätä kautta itseluottamus ja -varmuus
  • Sporttikoiran hoikkuus – ei saa olla pulska
  • Motivaatio
  • Hyvä fyysinen kunto ja kestävyys (koepäivät voivat olla pitkiä tai jos tottis vasta maastojen jälkeen)
  • Räjähtävä voima takaosassa, jotta pääsee hypystä yli
  • Voimaa etuosassa, jotta pystyy vaimentamaan alastulon
  • Kropan hallinta ja tuki (keskivartalon tuki)
  • Koiran olotila ja viretila

Jos koiralla on hyppyhaasteita, niin sitten treeniä. Hoida ja kouluta syytä, älä pelkkää oiretta! Jos treeni ei tuota tulosta, niin sitten on pohdittava onko omasta koirasta metrisen hyppääjäksi. Kaikista ei ole. Jos ei ole, niin sitten vaihtaa johonkin toiseen lajiin tai laittaa metrinen este boikottiin ja jättää se suorittamatta tai opettaa koira kiertämään se. Metrinen on yksi liike ja harjoitus, jolla koiraa voidaan toden teolla kiusata.

Metrisen hypyn suorittaminen voi mitata koiran fyysistä kuntoa sekä kuinka hyvä luottamus koiralla on omiin taitoihinsa ja kroppaansa. Tuo liike on myös se, mikä taitaa aiheuttaa monissa ahdistusta – sekä koiran ohjaajassa että koekatsomossa. Huonosti hyppäävä koira aiheuttaa yleisössä pahennusta, kun taas taidokkaasti hyppäävästä koirasta yleisö saattaa hihkua Vau! Kummanlaisen koiran sinä haluaisit?

Mukavia hyppytreenejä – koiraa kuunnellen!

Continue Reading

Ihastuttava ja vihastuttava seuraaminen

Seuraaminen, tuo ihastuttava ja vihastuttava liike. Tykkään sitä opettaa, mutta en pidä siitä liikkeenä. Se ei ole koiralle ergonominen. Kontaktin pitäminen on koiran tarjoama asento, mutta kun sitä lähdetään vahvistamaan, toistamaan ja hiomaan ”paremmaksi” kohti kokeiden seuraamista, niin jää kouluttajan vastuulle ottaa huomioon ja olla tarkkana epäergonomisen liikkeen kriteereissä, toistomäärissä ja kuormittavuudessa.

Minkälaisista käyttäytymisen palasista ja taidoista seuraaminen muodostuu?

  • Kontaktista
  • Perusasennosta (jokaisen liikkeen alku ja loppu)
  • Kehonhallinnasta, erityisesti takaosan hallinnasta
  • Oikeasta paikasta liikkeessä
  • Oikeasta vireestä ja asenteesta (innostunut, äänetön)
  • Kestosta/määrästä
  • Sivuaskelista ja peruuttamisesta
  • Käännöksistä (90 ja 180 asteen käännökset)
  • Eri vauhdeista ja siirtymisistä (hidas kävely, normaali kävely, juoksu)
  • Harjoittelusta eri paikoissa ja tilanteissa sekä häiriössä ja ilman
  • Palkattomuudesta
  • Kropalle palauttavista harjoitteista!!!

Kouluta, eiku vahvista! Vahvista heikkoa käyttäytymistä, että siitä tulee vahvaa. Vahvista vahvaa käyttäytymistä, että se pysyy yllä. Kouluttamisprosessin voisikin siis ajatella vahvistamisprosessina. Jos kontakti, perusasento ja oikea paikka liikkeessä sujuvat hyvin, niitä pitää vahvistaa sen verran, että ne pysyvät yllä. Jos sivuaskelissa, peruuttamisessa ja kehonhallinnassa on parannettavaa, niitä pitää vahvistaa enemmän, jotta ne tulevat vahvoiksi.

Biomekaniikkaan liittyvä pähkinä jokaiselle pohdittavaksi:

Jos koira kulkee toistuvasti pää ylhäällä toiseen suuntaan, toinen puoli supistuneena, niin miten se vaikuttaa koiran kroppaan ja fyysiseen hyvinvointiin? Kuinka paljon sinä jaksaisit pitää päätäsi vinossa ja katsella ylöspäin? 

Continue Reading