Mitkä ovat harjoittelun tarpeet ja resurssit?

Mitä tarvitsee harjoitella? Asennetta ja ilmettä? Teknistä osaamista? Vahvistaa heikkoja taitoja, jotta niistä tulee vahvoja? Ylläpitää vahvoja ja sujuvia taitoja? Yleistää? Harjoitella häiriöiden ollessa läsnä? Tarjota koiralle kognitiivisia ja toiminnallisia virikkeitä? Vai onko harjoittelun tarve enemmän ohjaajalla kuin koiralla?

Kannattaa listata taidot, jotka eivät vielä suju ja joita olisi hyvä harjoitella lisää. Sen jälkeen kannattaa pohtia myös mitkä harjoitukset ovat näiden ei-sujuvien taitojen vastaharjoituksia. Mitkä ovat palauttavia treenejä koiran kropalle ja mielelle?

Kun kaikki taidot ja treenit on listattu, voi niitä alkaa sijoittamaan viikon lukujärjestykseen. Ja ei, niitä ei ole tarkoitus saada mahdutettua yhdelle viikolle (viikko on lyhyt aika). Harjoituksia kannattaa suunnitella etukäteen pidemmälle aikavälille, jotta harjoituksissa saa pidettyä balanssin. Vaakakuppiin tarvitaan aina kuormittavien asioiden toiselle puolelle palauttavia asioita.

MaTiKeToPeLaSu
Jumpat
Hyppytekniikka
Toko
Nose Work
Rally-toko
Agility
Palauttavat

Kuinka usein ohjaaja ehtii treenaamaan? Kuinka usein koira jaksaa harjoitella? Harjoitusten suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon käytettävissä olevat voimavarat. Kun ne tiedostaa ja hyödyntää systemaattisesti, niin saa pidettyä itsellään hyvän omantunnon. Aina ei tarvitse harjoitella, koska lepoakin tarvitaan. Ja kun ehtii harjoittelemaan, niin harjoittelee niitä mille on tarve.

Tykkään opettaa koirille erilaisia temppuja ja taitoja: perustaitoja, tukitaitoja, taustataitoja ja lajitaitoja. Huolellisen opettamisen lisäksi yritän huolehtia myös siitä, että opitut asiat tallentuisivat muistiin (siirtyisivät muistijäljiksi aivoihin). Siihen tarvitaan unta, joka on oppimisen ja muistamisen keskeinen edellytys. Uutta asiaa opettaessa rytmitän harjoitushetken monesti siihen, kun tiedän koiran olevan menossa seuraavaksi nukkumaan. Uni edistää myös fyysistä palautumista, kun syvän unen aikana lihakset rentoutuvat jokseenkin täydellisesti.

MaTiKeToPeLaSu
Aamu
Päivä
Ilta

Mukavia treenihetkiä suunnittelusta toteutukseen,
koiraa aina kuunnellen!

Continue Reading

Tokon noutoliikkeet

Suorittamista ja sääntöjä tärkeämpää on kuitenkin koira, yhteistyö ja vuorovaikutus. Ennen jokaista harjoitusta on aina hyvä pohtia miten voi lisätä koiran omaehtoisuutta sekä onnistumisen ja valinnan mahdollisuuksia.

Tottelevaisuuskokeissa on tarkoitus suorittaa tehtäviä innostuneesti sääntöjen edellyttämällä tavalla. Tässä postauksessa kurkistetaan tokon sääntökirjaan. Mitä säännöissä koiran toivotaan tekevän noutoliikkeissä? Osa ei-toivotusta käyttäytymisestä alentaa noutojen arvosanaa, osa aiheuttaa liikkeen hylkäämisen.

Continue Reading

Koira, joka ei halunnut valjaita

Ei, se ei halunnut valjaita. Kun koiralla oli tilaa ja mahdollisuus ilmaista mielipiteensä valjaat nähdessään, se peruutti tai lähti pois. Perheen muut koirat eivät ole olleet moksiskaan valjaiden pukemisesta. Koirat ovat erilaisia, yksilöitä, myös siinä miten ne kokevat asioita.

Vastaehdollistaminen

Kun koira katsoo valjaita, sanotaan palkkiovihje ja annetaan koiralle herkku valjaiden kaula-aukosta (palkkion suunta). Kun koiralla on pää valjaiden kaula-aukossa, pidetään baari auki eli toimitetaan herkkuja jatkuvasti. Kun koira vetää päänsä pois, laitetaan baari kiinni eli lopetetaan herkkujen antaminen. Näin harjoitellen pyritään saamaan pään pitäminen valjaiden kaula-aukossa kannattavaksi ja mukavaksi. Tämä olisi aika perinteinen lähestymistapa valjaiden opettamiseen, mutta me emme tehneet näin.

Koiran roolia lisäämällä

Kun koira katsoi valjaita, sanoin palkkiovihjeen ja heitin herkun poispäin valjaista. Pelasin etäisyydellä ja annoin koiralle enemmän tilaa ilmaista mielipiteensä. Jos valjaat aiheuttaa jännitystä, niin etäämmälle heitetty herkku antaa helpotuksen tunteen. Herkku + etäisyyden tuoma helpotus = tuplavahviste. Sen lisäksi koiralla on mahdollisuus tehdä valintoja. Syötyään herkun lattialta koira voi jäädä haistelemaan maata, se voi lähteä pois tai se voi katsoa valjaita ja tulla lähemmäs niitä. Kaikki valinnat ovat informatiivisia ja yhtä hyviä ja hyväksyttäviä valintoja!

Koira valitsi aina viimeisen eli se tuli lähemmäs valjaita, jolloin jatkoin palkitsemista etäälle, mutta välillä myös läheltä valjaita. Pikku hiljaa annoin enemmän herkkuja läheltä valjaita, mutta etäälle heitettyinä edelleen enemmän.

Ei mennyt montaakaan minuuttia, kun koira alkoi tarjoamaan pään pujottamista valjaiden kaula-aukosta. Palkitsin koiran kuitenkin siitä, kun se veti päänsä valjaista pois. Kaikkien sääntöjen mukaan tämän toiminnan olisi pitänyt vahvistua. Tosin, jotta koira pystyi vetämään päänsä pois sen piti ensin tuoda pää valjaisiin. Ei mennyt kauaa, kun koira alkoi pitämään päätään valjaiden kaula-aukossa. Koira tiesi, että sillä on mahdollisuus poistua. Palkitsin koiraa edelleen valjaista poistumisesta, mutta se alkoikin pysyä valjaissa.

Harjoittelussa tuli pidempi tauko. Seuraavan kerran valjaat nähdessään koiran ensireaktio oli perääntyminen. Mutta valjaiden jäädessä paikoilleen koiran asenne muuttui. Koira otti askelia valjaita kohti, siirsi painoa vähän taakse ja sitten takaisin eteen, tutustui valjaisiin ja pujotti pään valjaiden läpi. Jatkossakin tsekataan koiran asenne valjaita kohtaan ja tehdään harjoituksia, jossa päämääränä ei ole valjaiden pukeminen.

Rakenna yhteys ja ansaitse vuorovaikutus!

Continue Reading

Aikabudjetti on työkalu kokonaisuuden hahmottamiseen

Olen kolmatta kertaa Jaana Pohjolan pitämällä Tyytyväinen koira – onnellinen omistaja kurssilla. Jokaisella kurssilla ensimmäisiä asioita on ollut aikabudjetin tekeminen. Se on koiran puuhastelujen havainnoimista ja kokonaisuuden hahmottamista. Aikabudjetti kertoo minkälaisista asioista koiran päivä koostuu. Aikabudjettipiirakoiden tekeminen tuntuu alkuun työläältä, mutta kun siitä tulee tapa, niin se on informatiivista ja yllättävän koukuttavaa!

Ensimmäisen piirakan päivä sisälsi:

  • Liikuntaa 2,5 h metsässä
  • ”Harrastukset” 3,5 h kotiovelta kotiovelle
  • Unta ja itsenäistä oleilua 18 h

Ruoka tarjottiin kahdesti päivässä suoraan kupista, eikä siihen montaa minuuttia mennyt, joten syöminen ei päässyt tällä kertaa piirakkaan mukaan.

Piirakan voi tehdä päivätasolla tai siitä voi esimerkiksi avata jonkun palasen ja tarkastella sitä muun muassa käyttäytymisen monimuotoisuuden näkökulmasta. Yksi tarkasteltava piirakan palanen voi olla esimerkiksi harrastukset, jonka voi purkaa kotiovelta kotiovelle.

Kotiovelta kotiovelle kului aikaa 3,5 h ja siihen kuului, että koirani:

  • Matkusti 0,5 h autossa hallille
  • Odotteli 1 h autossa
  • Harjoitteli 1 h, joka sisälsi muun muassa alku- ja loppukävelyt
  • Odotteli 0,5 h autossa, kun kävin kaupassa
  • Matkusti 0,5 h autossa kotiin

3,5 tunnin ”harrastusajasta” suurin aika kului autossa olemiseen. Voisikin pohtia, että onko harrastuskoiran suurin harrastus auton takaluukussa oleminen?

Lopuksi vielä yksi koirieni (3v., 9v. ja 12v.) kotipäivän aikabudjetti, joka sisälsi:

  • Syömistä 0,5 h koirat saivat aamulla ja illalla ruokansa kuviokupista
  • Treenejä 1 h tämä aika sisälsi kolmen koiran sisällä tapahtuvat Nose Work-treenit eli siihen kuului sekä aktiivista taukoilua että aktiivista tekemistä
  • Liikuntaa 2 h metsässä lenkkeilyä, josta puolet ”uudessa” metsässä
  • Unta ja itsenäistä oleilua 20,5 h
Continue Reading

Do as I Do – innovatiivinen lähestymistapa koirien koulutukseen

Tänä vuonna tulee 21 vuotta ensimmäisen koirani syntymästä. Koiraharrastuksen alkutaipaleella käytin lähes pelkästään houkuttelua toiminnan aikaansaamiseksi. Sen jälkeen mukaan tulivat poimiminen, sheippaaminen ja kohdetyöskentely. Houkuttelu alkoi vähentyä ja jossain vaiheessa se oli jopa pahasta, koska sheippaamisesta tuli jotenkin the ainoa oikea. Tänä päivänä olen todella paljon avoimempi ja on hienoa antaa itselleen lupa hyödyntää kaikkia toiminnan aikaansaamisen muotoja tarpeen mukaan. Viikonloppuna olin tutustumassa sosiaalisen ja mallista oppimisen saloihin Claudia Fugazzan ja Sara Tagliatin pitämässä Do as I Do seminaarissa Forssassa.

Do as I Do on menetelmä, jossa hyödynnetään koiran taipumusta ottaa mallia myös ihmiseltä. Kopioiminen viedään vihjeen alle, jolloin sen avulla voidaan opettaa uusia tehtäviä tehokkaasti. Sen sijaan, että kaikki pitäisi oppia yrityksen ja erehdyksen kautta, niin koira voikin hakea informaatiota ihmistä tarkkailemalla ja oppia sen kautta.

Koiralle opetetaan sääntö: kopioiminen. Koira oppii, että ihmisen käyttäytyminen/toiminta ennustaa mitä senkin odotetaan tekevän. Kun koira on oppinut kopioimisen, voidaan kopioimista käyttää toiminnan aikaansaamisen keinona ja uusien toimintojen opettamisessa.

Korkean tason prosesseja

Ennen ajateltiin, että vain ihminen pystyy kopioimaan ja oppimaan mallista. Tieteessä se ajatellaan korkeampana aivotoimintana. Koiria on testattu ja niiden on osoitettu olevan sosiaalisia oppijoita. Tästä huolimatta sosiaalista oppimista ei ole käytetty laajasti koirien koulutuksessa. Do as I Do ei ole eläintenkouluttajien kehittämä, vaan metodi on kehitetty tutkimuskäyttöön. Kun hyödyt huomattiin, niin tutkijat ajattelivat, että myös eläintenkouluttajat voisivat hyötyä siitä.

Do as I Do tulee koko ajan tunnetummaksi ja suositummaksi. Se on mahtava lisä kouluttajan työkalupakkiin. Tekniikkaan voi tutustua muun muassa lukemalla aiheeseen liittyvän kirjan.

Tykkään kaikista uusista työkaluista. En poista työkalupakista mitään työkalua, mutta mieluusti hankin sinne uusia ja opettelen käyttämään niitä.

Kaikkea ei voi imitoida

Ei tarvitse hylätä vanhoja metodeja, mutta kannattaa ottaa mukaan uusia. Do as I Do ei ole ainoa tapa. Kaikkea ei voi edes imitoida, eikä näin ollen kaikkea voi opettaa DAID menetelmällä. Eikä Do as I Do tekniikkaakaan ole ilman assosiatiivisia menetelmiä – opettaessa kopioimista eli Do as I Do sääntöä, tarvitaan siihen pohjalle assosiatiivisia menetelmiä. Suurimmat hyödyt ovat sosiaalisen oppimisen yhdistelmästä muiden tekniikoiden kanssa. Sosiaalinen oppiminen yhdistettynä operanttiin ehdollistamiseen tekee operantista ehdollistamisesta tehokkaampaa.

Do as I Do on myös pentuystävällinen tapa, mutta pennuilla on muutakin tärkeää oppimista kuin DAID protokolla. Kannattaa kuitenkin hyödyntää pentujen spontaania taipumusta oppia sosiaalisesti – ja palkata näistä sosiaalisesti. Koiranpentua kiinnostaa mitä ihminen tekee ja se ottaa mielellään mallia ihmisestä toisin kuin sudenpentu! Koiria kouluttaessa on käytössä enemmän tapoja kuin muiden lajien kanssa. Koiria ei tarvitse kouluttaa kuin ne olisi rottia tai kyyhkyjä. Sosiaalinen oppiminen on koirien ensisijainen oppimismenetelmä.

Kopioimisen opettaminen

Matkiminen opetetaan tutuilla tehtävillä, jotka koira osaa hyvin ja tekee ne pelkästä suullisesta vihjeestä (ei yhtään elettä apuna). Jos ei tiedä mitä jokin sana tarkoittaa, niin sitä saattaa alkaa katsomaan eleistä mitä se sana voisi tarkoittaa.

Ensimmäisessä vaiheessa on kolme erilaista tehtävää. Sellaisia, jotka sopivat matkittavaksi ja joita ihmisen on helppo imitoida. Jos kolmeen tehtävään sisältyy kohteita, niin kaikki kohteet ovat matkimisharjoituksissa samaan aikaan esillä. Saman treenisession sisällä ei muuteta kohteiden yms paikkoja, vaan asetelma pidetään samana. Eri treenisessioihin kannattaa muuttaa asetelmaa.

Matkittavaksi sopivia tehtäviä ovat muun muassa:

  1. Maahanmeno
  2. Pyöriminen
  3. Esineen nostaminen
  4. Kohteen koskeminen nenällä
  5. Kohteen koskeminen jalalla
Orientoituminen harjoitteluun

Koiran aloitusasento ja paikka pysyvät demonstraation aikana samana. Myös ohjaajan asento ja sijainti. Ohjaaja on peilikuvana koiran edessä. Koira ja ohjaaja ovat lähekkäin – myös mahdolliset kohteet ovat lähellä. Koiran eikä ohjaajan rintamasuunta ole objekteja kohti.

Pystyykö koira kohdetehtävän jälkeen luopumaan kohteesta ja tekemään muuta?

Jos matkimistehtävänä on esimerkiksi esineen/pallon nosto, niin se pidetään vain objektina, ei palkkiona. Ei siis palkata sillä.

Kun on pidempiä ja vaikeampia tehtäviä, niin on tärkeää, että koiralla on vahva paikallapysyminen. Koira pysyy paikallaan ja tarkkailee tulevaa tehtävää.

Seminaarissa oli mukavan lämmin ja rento oppimisen ilmapiiri.
Tapahtuman järjestelyistä vastasi Koirakoulu Vainuvoima ja Smartdog.

Continue Reading

Esikuvani

Minun esikuvani löytyy Suomesta. Ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, koska Suomestakin löytyy hienoa osaamista. Saan esikuvaltani raikkaita ajatuksia ja toimivia ideoita takataskuuni koirien kanssa toimimiseen.
Esikuvani on rohkea – hän uskaltaa ajatella laatikon ulkopuolelta.
Esikuvani on innovatiivinen – ihailen hänen luovuutta ja kekseliäisyyttä sekä taitoa soveltaa. Ihailen myös hänen haluaan kehittyä ja kehittää.

Vaikka olisi minkälainen koira, niin hän ei lokeroi, ei vertaa muihin, eikä syyllistä ohjaajaa – vaan keskittyy saamaan molemmista parhaat puolet esiin. Hän kannustaa ja tekee kaikkensa löytääkseen ratkaisuja. Raikkaita ja simppeleitä ajatuksia. Tiedostaa läpimurrot ja iloitsee niistä vilpittömästi yhdessä valmennettavan kanssa. Kuuntelee ja kannustaa. Hänen treeneissä onnistuu ja kukapa ei rakastaisi onnistumisen elämyksiä?

Kävelevä tietopankki, joka muistuttaa tärkeistä teemoista ja arvoista

– Koiran kokonaisvaltainen hyvinvointi parantaa oppimistuloksia ja parantaa koiran mielialaa. Sopivat olosuhteet ja lajityypillisten tarpeiden tunnistaminen auttavat pitämään koiran terveenä ja tyytyväisenä. Kun koira on tyytyväinen, voi omistajakin olla onnellinen, idolini Jaana Pohjola kirjoittaa blogissaan.

Löysin Jaanan kirjoittaman Eläinkoulutusblogin joitakin vuosia sitten. Siitä lähtien olen ollut blogin ahkera lukija. Keräsin jouluna suosikkipostauksiani Jaanan blogista. Olen saanut blogista paljon ideoita ja inspiraatiota – myös oma sanavarastoni on karttunut. Allaolevat sanat ovat tulleet Jaanan blogista hyvin tutuiksi ja niistä on tullut myös itselle harjoittelua ohjaava tukirunko. Ja koska elämä ei ole pelkkää harjoittelua ja lajitreeniä, vaan suurin osa ajasta on arkea, niin käsitteistä ja niiden merkityksestä on tullut elämäntapa. Ne ovat läsnä 24/7.

  1. Omaehtoisuus
  2. Valinnan mahdollisuus
  3. Hallinnan tunne
  4. Aito motivaatio
  5. Tukitaito
  6. Taustataito
  7. Turva-ankkuri
  8. Aikabudjetti
  9. Lämpökausi
  10. Kumppani, ei fillari

Luen Jaanan blogista pääasiassa julkiset osat ja joka kerta niistä tulee joku ajatus pohdittavaksi. Välillä käyn kurkkaamassa myös jäsenosia ja niistähän löytyy aina vaikka mitä lisää aiheeseen liittyvää. Hyödynnän myös sivuston oikeassa yläkulmassa olevaa suurennuslasin kuvaa. Sitä klikkaamalla avautuu pieni laatikko, jossa lukee Etsi blogista. Siihen voi kirjoittaa esimerkiksi jonkun edellä mainituista sanoista tai jonkun muun. Kun tämän jälkeen klikkaa enteriä, saa näkyviin kaikki aiheeseen liittyvät kirjoitukset. Mahtava kirjasto! Kiitos Jaana, kun jaksat jakaa ajatuksiasi ja kirjoittaa hyvää mukaansatempaavaa blogia! <3

Tokon Freestyle

– Mitäs ajattelit tehdä Funin kanssa?
– Jotain saman tyyppistä kuin viimeksi
– Oletko kokeillut tokon Freestyleä?
– No en ole koskaan kuullutkaan!

Jaana ei ehkä tiedä tokosta mitään, mutta sitäkin enemmän eläinten hyvinvoinnista, käyttäytymisestä ja oppimisesta sekä tietää miten asenne, motivaatio ja suhde rakennetaan. Ei lajitaidoista tarvitse mitään tietääkään jos on omaksunut edellä mainitut ja osaa soveltaa. Ja on idearikas! Tokon Freestyle on siitä hauskaa, että siinä ei tapahdu virheitä – siinä menee koko ajan kaikki oikein.

Vaikka koulutusmenetelmät olisivat hattaraa ja sateenkaaria, eläimen valinnanvara voi olla melko ohut.

– Kouluttaminen on yksi hyvinvointitekijä – se vaikuttaa eläimen ja omistajan suhteeseen. Parhaimmillaan kouluttaminen on kognitiivinen ja sosiaalinen virike eläimelle – kuitenkin ainoastaan silloin, kun eläimellä on rehellinen valinnan vapaus joko olla koulutustilanteessa tai olla olematta. Virikkeestä puhuttaessa kyseessä on aina omaehtoinen toiminta eläimen puolelta, Jaana kirjoittaa Hyvinvoinnin monta puolta blogitekstissään.

Kumppani, ei fillari

Olen oppinut Jaanalta erityisesti vuorovaikutuksesta koiran kanssa sekä miten koiralle annetaan mahdollisuuksia vaikuttaa harjoituksiin. Harjoitukset voivat liittyä kaikkeen: arkeen, harrastuksiin, koiran hoitamiseen ja käsittelyihin. Mahdollisuuteen vaikuttaa liittyy myös koiralta kysyminen. Sen hyötyjä on:

  • Tiedon saaminen koirasta, sen ajatuksista ja tunnetiloista
  • Koira sitoutuu harjoitteluun paremmin (motivaatio)
  • Häiriöt saadaan haltuun ja niistä tulee ystäviä (asennemuutos)
  • Kysyminen on prosessi, jolla on sinällään jo virikearvo (hyvinvointi, käyttäytymisen monimuotoisuus)

Minä, Fun ja Jaana <3

Kuka on sinun esikuvasi? Löytyykö sellainen Suomesta vai täytyykö lähteä ulkomaille?

Continue Reading

Vihje-erottelu

Tuokoon uusi alkava vuosi sen hyvän, mitä toivot sekä mahdollisuuden mihin vaan!

Mitä parhainta uutta vuotta! Aloitetaan uusi vuosi pienellä treenihaasteella, joka liittyy vihje-erotteluun. Tokossa, agilityssä ja monissa muissa lajeissa koiralta edellytetään taitoa erotella vihjeitä. Usein ne ovat suullisia vihjeitä. Vihje-erottelu tarkoittaa, että koira oppii vastaamaan tietyllä toiminnalla vain tiettyyn vihjeeseen, esimerkiksi tiettyyn sanaan, ei muihin tai mihin tahansa sanaan. Tämä edellyttää, että yhtä vihjettä ja siihen liittyvää toimintaa on vahvistettu useita kertoja. Onnistuneilla toistoilla tietty toiminta linkittyy tiettyyn vihjesanaan.

Continue Reading

Eläinkoulutusblogista 8 vinkkiä koiran jouluun

Sosiaalisen median kanavat ovat olleet viime viikot ja päivät pullollaan päivityksiä koirien joululahjoista. Koirien joulupakettiin on menossa uutta hihnaa, pantaa, takkia ja värikkäitä turvavaloja. Tarpeellisia tavaroita, mutta osa tavaralahjoista saattaa kuitenkin olla puoliksi koiralle ja puoliksi omistajalle. Aloin pohtia, että minkälainen olisi koiramainen ja koiran näköinen joulu? Mitä koiralle lahjaksi? Mitä koira tekisi jos saisi viettää unelmiensa päivän?

Jaana Pohjolan kirjoittama Eläinkoulutusblogi on ehdoton blogisuosikkini. Kävin hakemassa sieltä Jaanan luvalla koiralähtöisiä ideoita koiran jouluun – ja sitä kautta jokapäiväiseen elämään.

1. Panostetaan positiiviseen vuorovaikutukseen ja uskalletaan sanoa koiralle kyllä

– Kaikissa ihmisen ja eläimen suhdetta tarkastelevissa tutkimuksissa on havaittu, että suhteelle tekee hyvää luottamus ja ennakoitavuus, jotka ovat seurausta toistuvasta positiivisesta vuorovaikutuksesta. Yli puolet kaikista vuorovaikutustilanteista pitäisi olla positiivisia, silloin asennepankki ei ole heti tyhjä yhden vastoinkäymisen jälkeen, Jaana kirjoittaa blogissaan.

2. Annetaan koiran olla koira ja toteuttaa omia lempipuuhiaan

Vanhin koirani sai lahjaksi uuden pehmolelun, jossa on vinku sisällä. Diva vingutti lelua parikymmentä minuuttia, jonka jälkeen se hyppäsi lelu suussa lepotuoliin ja alkoi nukkua lelu leuan alla. Vinkulelut eivät ole aina mitä ihaninta ihmisen korvalle, mutta Divalle niiden vinguttaminen on ihan lempipuuhaa.

– Mitä enemmän eläimellä on mahdollisuuksia toteuttaa omia lempipuuhiaan, sitä enemmän se voi panostaa myös teidän yhteisiin harrastuksiinne, Jaana toteaa kirjoituksessaan täydellinen päivä.

3. Seurataan koiran hyvinvointia mittaamalla

Vuosi sitten laskin koirieni jouluaaton aikabudjetin. Laskin sen virikkeiden näkökulmasta. Koirieni jouluaattoon kuului erilaisia virikkeitä suunnilleen seuraavanlaisesti:

  • 0,5 tuntia kognitiivisia virikkeitä
  • 1,5 tuntia ruokintavirikkeitä
  • 2 tuntia aistivirikkeitä
  • 3 tuntia toiminnallisia virikkeitä
  • 5 tuntia sosiaalisia virikkeitä
  • 12 tuntia unta

Riippuen millaiselta ajanjaksolta aikabudjetti tehdään, se kertoo mistä koiran päivä, viikko tai arki koostuu. Jaanan sanoin aikabudjetti on koiran hyvinvoinnin seurannan väline. Tässä postauksessa on hyvä video aikabudjetista!

4. Tarjotaan mahdollisuus monimuotoiseen käyttäytymiseen

Kun ollaan havainnoitu koiran yhtä tai useampaa päivää ja tiedetään millaisista asioista se koostuu, siihen voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia jos niille on tarvetta. Jos vaikkapa jouluna ei ehdi tarjoamaan koiralle jotain virikettä, vajetta voidaan korvata jollain muulla. Meillä esimerkiksi treenailu (kognitiivinen virike) jää vähäisemmäksi, niin sitä voidaan korvata sillä, että koirat saavat kommunikoida sukulaisten kanssa (sosiaalinen virike). Jotta virikkeellä on aito virikearvo, siihen pitää liittyä koiran puolelta omaehtoisuus. Virikkeillä on monia hyviä vaikutuksia koiraan.

– Elinympäristön rikastamisella ja virikkeellistämisellä on todettu selkeitä fysiologisia vaikutuksia eläimiin. Vaikutusten taustalla on aina omaehtoisen motorisen käyttäytymisen tai toiminnan lisääntyminen. Tämä on hyvä muistaa, kun pohtii mitä virikkeellistäminen oikeastaan on. Lue lisää Jaanan blogista miten virikkeillä on vaikutusta aivoihin.

Viime vuonna koirani saivat joululahjaksi isot pahvilaatikot, joihin olin ripotellut nappuloita, mutta siellä oli myös porkkanat ja tuoretta kurkkua tyhjiin talouspaperirulliin piilotettuina sekä iso KONG jauhelihatäytteellä.  Ruokintavirikkeissä on tärkeässä roolissa ruoan etsiminen ja syömiseen käytetyn ajan lisääminen. Sen lisäksi käyttäytyminen on monimuotoisempaa verrattuna siihen, että koira söisi ruokansa ruokakupista.

5. Vaalitaan koiran omaehtoisuutta ja aloitekykyä

Koirien joululahjojen lisäksi some on täyttynyt joulutervehdyksistä, joissa poseeraa joulukorttikuvauksen uhreja. Kaikki koirat eivät ole riemastuneet niiden päälle laitetuista joulukoristeista. Ensi joulua ajatellen koirille voisikin opettaa kameran edessä poseeraamisen mukavaksi kuvausrekvisiittojen kera koiran omaehtoisuutta vaalien.

Omaehtoisuutta ilmassa on hyvä kirjoitus. Se kertoo hevosista, mutta muutamia sanoja muuttamalla se sopii koiriinkin:

– Omaehtoisuuden kanssa käsi kädessä kulkee hallinnan tunne. Sillä tarkoitan sitä, että koira pystyy varautumaan siihen, mitä on tulossa. Omaehtoisuus on sitä, että koira haluaa tulla tilanteisiin ja hallinnan tunne on sitä, että se voi itse hallita sitä, mitä tapahtuu. Koira voi monella tavalla osoittaa olevansa valmis. Valmis jatkamaan harjoitusta, valmis suoritukseen tai valmis tauolle.

6. Tarjotaan aistivirikkeitä

Liikunta on fyysinen virike ja sen lisääminen on yleinen tapa vaikuttaa koiran aikabudjettiin. Erilaiset ruokintavirikkeet ovat myös yleisiä. Virike on virike jos siihen liittyy koiran puolelta omaehtoisuus. Aistivirikkeet ovat virikeryhmien ehkä vähiten tietoisesti hyödynnetty osa-alue.

– Aistivirikkeiksi kutsutaan sellaisia eläimen elinympäristöön lisättäviä asioita, jotka vaikuttavat eläimeen jonkin aistin kautta, Jaana kirjoittaa blogissaan.

Omat koirani tykkäävät silittelyistä ja nuorin koirani tykkää käydä saunassa! Ne muun muassa ovat aistivirikkeitä.

7. Tavoitellaan hyvinvoivaa koiraa

– Me kaikki tavoittelemme mahdollisimman hyvinvoivia koiria, koska niillä on paremmat edellytykset kohdata arkipäivän haastavia tilanteita. Hyvinvointi puskuroi stressiä, eli mitä paremmin koira voi, sitä vähemmän altis se on stressin haitallisille vaikutuksille. Lue lisää Jaanan kirjoittamasta koiran stressinhallinnan ABC :stä.

8. Puhutaan koirista hyvää

Tämä Jaanan postaus liittyy hevosiin, mutta sopii yhtä lailla koiriinkin. Puhutaan myös koirista hyvää!

– Helpoin tapa vaikuttaa koiran ja ohjaajan väliseen suhteeseen on ensin pysähtyä pohtimaan mitä ajattelee ja miten puhuu omasta koirastaan. Se vaikuttaa siihen, millä tavoin suhtautuu koiraan. Suhtautumistapa vaikuttaa asenteeseen ja asenne vaikuttaa tekoihin. Teot vaikuttavat suhteeseen ja suhde vaikuttaa sekä arkeen että lajissa menestymiseen. Hyvä suhde koiraan ei ole taikuutta, vaan se muodostetaan tekemällä tietoisia tekoja ja havainnoimalla omaa ajattelua joka päivä, Jaana Pohjola summaa suhteen rakentamisen peruspilarit.

Iloa, rauhaa
ja valkoisen joulun taikaa! <3 

Continue Reading