Nyt treenataan!

Keväällä 2014 osallistuin Vappu Alatalon järjestämään koirien hyppytekniikkakouluttajien koulutukseen. Koulutukseen kuului muun muassa eläinfysioterapeutti Tanja Kotin luento hyppäämisen fyysisistä edellytyksistä, mutta myös ohjauspuhelu Tanjan kanssa. Omasta ohjauspuhelustani syntyi kolmiosainen haastattelu, josta tässä yksi osa.

Mitä agilityä harrastettaessa tulee ottaa huomioon?

Tunne oma koirasi ja harrastettava laji. Tiedosta koirasi mahdolliset rakenne- tai terveyshaasteet. Vahvista heikkouksia mahdollisuuksien mukaan muilla fyysisillä harjoitteilla. Harjoittele koiran ehdoilla! Agilitykoiralla pitää olla hyvä fyysinen kunto. Muista, että agilitykunto hankitaan muualla kuin agilitytreeneissä.

Tiedä mitä agilityssä koiralta vaaditaan ja harjoittele lajin vaatimusten mukaisesti. Nopeuteen, kiihtyvyyteen ja ponnistusvoimaan tarvitaan vahva takaosan lihaksisto. Nopeisiin käännöksiin, pujotteluun, jarrutuksiin ja hyppyjen alastuloihin tarvitaan vahva etuosan lihaksisto. Näiden lisäksi tarvitaan hyvä kehonhallinta (tasapaino ja koordinaatio). Agilityssä, jossa vaaditaan nopeutta ja voimaa, riittää lyhyemmät treenituokiot kuin kestävyyttä vaativassa lajissa.

Mitä nuorien agilitykoiran alkujen kanssa tulee ottaa huomioon?

Nuoren koiran, saati pennun, keho ei ole valmis raskaaseen harjoitteluun. Lisäksi tulee muistaa, että jokaisen koiran fysiikka kehittyy omaan tahtiinsa. Joku koira voi tehdä vuotiaana harjoitteita, joita joku toinen voi tehdä vasta kolme vuotiaana. Nuoren koiran kanssa harjoitellessa tulee myös huomioida sen luonne ja temperamentti. Rauhallinen pentu keskittyy paremmin eikä ole niin altis vammoille kuin kiihkeä, vilkas pentu. Toistuva vääränlainen rasitus kuormittaa kehoa väärällä tavalla mikä vaikuttaa luuston, nivelten ja pehmytkudosten hyvinvointiin myöhemmin. Kehittyvillä, fyysisesti keskeneräisillä koirilla etenkin lanneselkä on useimmiten löysä ja heikko. Vahvan lihastuen kehittyminen vaatii oman aikansa, mutta karkeasti voisi sanoa, että suurin osa koirista alkaa olla fyysisesti valmiita vasta noin kolmen vuoden iässä.

Pennuille voi esitellä asioita, jotka liittyvät agilityyn, mutta ne eivät tarvitse pitkiä treenisessioita useasti viikossa. Tärkeintä on hermotusten herättäminen ja kropan hallinta, jotta koira oppii käyttämään kehoaan oikein. Tärkeää on myös huolehtia motivaatiosta eli tehdä harjoituksia, joissa pentu onnistuu. Täytyy osata lopettaa silloin, kun pennulla on kivointa ja se ei ole vielä fyysisesti ja psyykkisesti väsynyt.

Mitä treenatessa tulee ottaa huomioon?

Mieti millaiset ovat treeniolosuhteet, esimerkiksi onko alusta kova tai upottava, onko nurmikenttä ja kontaktiesteet sateen jäljiltä liukkaita. Huomioi toistomäärät: kumpi tarvitsee toistoja, sinä vai koirasi? Suunnittele harjoitukset huolella. Pyri siihen, ettei koirasi esimerkiksi hyppää yhtäkään estettä turhaan tai pujottele kertaakaan keppejä turhaan. Älä treenaa liikaa!

Huomioi myös koiran temperamentti treeneissä: kiihkeä, vilkas koira väsyy nopeammin ja loukkaa itsensä helpommin kuin rauhallisempi koira joka keskittyy huolellisemmin. Kun vire nousee, koira ei näytä kipua vaan tekee itseään säästelemättä, jolloin se voi rikkoa itsensä. Sama pätee väsymiseen. Jos vauhti alkaa treeneissä hiipua, niin mieti onko koirasi väsynyt. Jos väsynyttä koiraa innostetaan uusiin suorituksiin, se voi rikkoa itsensä, koska kroppa on väsynyt.

Kertaus on opintojen äiti, mikä on hyvä alkuverryttely? Miksi verryttelyistä ei saa lipsua?

Hyvän alkuverryttelyn pohja on noin 20-30 minuutin liikkuminen nousujohteisesti kaikilla askellajeilla (käynti, ravi ja laukka). Ennen agilityä alkuverryttelyyn kuuluu myös lajikohtaista lämmittelyä kuten spurtteja, suunnanmuutoksia ja hyppyjä. Huomioi, että lämpö pysyy noin 10-20 minuuttia kelistä riippuen. Sitä pidempi odottelu vaatii uuden lämmittelyn. Lämmön säilymiseen ja alkuverryttelyn aikoihin vaikuttavat paitsi koiran rotu, rakenne ja lihastyyppi niin myös peruskunto. Lämmittelyn tärkeys korostuu kylmillä säillä, koiran ikääntyessä ja jos koiralla on jokin vanha vamma.

Alkulämmittely herättelee koiran ja sen elimistön tulevaan suoritukseen ja ennaltaehkäisee vammoja. Lepotilassa oleva lihaksisto ei ole notkea ja skarppi. Kroppa ei reagoi kylmänä yhtäkkisiin tilanteisiin niin nopeasti kuin jos se on lämmin ja herätelty (hermotus hereillä). Tällöin loukkaantumisriski kasvaa.

Harrastuskoirille verryttelyt ovat itsestäänselvyys, mutta ne koskevat myös kotikoiria. Alku- ja loppuverryttelyt pitäisi tehdä aina ennen suurempaa rasitusta kuten toisten koirien kanssa leikkiminen ja metsälenkki. Toisten koirien kanssa leikkiminen ei ole hyvä alkuverryttely. Riekkuessa syke nousee turhan korkeaksi ja koira voi tehdä liikaa spurtteja, jolloin se väsyttää itsensä turhaan. Mikään ei korvaa verryttelyjä. Jos on huono ilma tai kiire, eikä niistä johtuen pysty verryttelemään, niin silloin ei treenaakaan.

Toisten koirien kanssa leikkiminen ei ole hyvä tapa verrytellä, koska se vaatii itse hyvät verryttelyt.
Treenin jälkeen loppujäähdyttely on ehdoton juttu, miksi?

Loppujäähdyttelyn tarkoitus on poistaa maitohappoa lihaksen verenkierrosta. Loppujäähdyttelyn aikana aineenvaihdunta nopeutuu, jolloin lihakset saavat tuoretta happea ja verta, näin myös palautuminen nopeutuu. Koiran kävelytys heti harjoituksen päätyttyä. Loppujäähdyttely tulisi kestää vähintään 20 minuuttia (ravi ja käynti), jolloin syke ja hengitys laskee.

Muista myös nesteytys. Ja jos oli rankempi harjoitus, niin seuraavana päivänä kevyempi päivä (palauttavaa liikuntaa). Tarkkaile koiraasi treenin jälkeen, kuinka väsynyt se on harjoituksesta tai tuliko se harjoituksesta kipeäksi/jäykäksi.

Mitä on palauttava liikunta?

Palauttava liikunta on matalasykkeistä liikuntaa. Ei esimerkiksi riekkulenkkejä koirakavereiden kanssa. Jos koira ei osaa itse liikkua rauhallisesti niin sitten hihnassa. Ravi rentouttaa ja se on koiralle taloudellinen tapa liikkua. Ravissa tapahtuu pitkien selkälihasten kevyttä venytystä. Muista myös lepopäivät!

Matalasykkeistä liikuntaa?
Lepopäivät? Koirani hyppii seinille!

Rauhoittumista kannattaa harjoitella. Hermostunut, stressaantunut tai jännittynyt käytös jäykistää koiran lihaksia. Riittävä lepo auttaa paitsi tuki- ja liikuntaelimistöä palautumaan rasituksesta, mutta se auttaa myös jaksamaan paremmin fyysistä rasitusta. Huomioi, että kunto kasvaa levossa.

Syvistä lihaksista puhutaan paljon. Riittävätkö ne ja hidas liikunta agilitykoiralle?

Syvät lihakset tukevat kehoa sisältäpäin. Pinnallisia isoja lihaksia tarvitaan liikuttamaan kroppaa ja tuottamaan voimaa. Esimerkiksi koiran takaosa on moottori, jolloin takaosan lihaksiston tulee olla vahva. Siinä missä ravi rentouttaa selkälihaksia, niin laukka vahvistaa. Agilityradalla koira laukkaa (lajinomainen harjoittelu). Agilitykoiralla tulee olla hyvä fyysinen kunto ja sen lisäksi pitää harjoitella vauhtikestävyyttä mitä agility vaatii eli spurtteja.

Treeni-iloa – koirasi ehdoilla!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *