Onnistunut tokotreeni, osa 1

Koiran kouluttaminen on hienointa ja tehokkainta innostumisen ja onnistumisien kautta. Molempien kannattaa innostua ja onnistua, se luo aitoa motivaatiota sekä koiralle että ohjaajalle. Ja kukapa ei rakastaisi onnistumisen elämyksiä? Kun on mukavaa, niin positiivinen vahvistaminen on huipussaan.

Onnistunut tokotreeni on tavoittelun arvoinen. Siihen vaikuttaa eri tekijöitä, joten harjoitustilanteita kannattaa tarkastella muistakin näkökulmista kuin pelkästään onnistumisen kautta. Tein vuosi sitten keväällä 2017 aiheeseen liittyvän kyselyn, johon tuli 181 vastausta. Tässä postauksessa esittelen kyselyn tuloksia ja joitakin onnistuneeseen tokotreeniin vaikuttavia tekijöitä.

Hyvä fiilis ja hyvä ilmapiiri

Kyselyyn vastanneista 98.3% (178) pitivät treenatessa hyvää fiilistä erittäin tärkeänä, lopuille vastaajista 1.7% (3) fiiliksellä ei ollut merkitystä. Huono fiilis voi olla treenin epäonnistumiseen vaikuttava tekijä:

Eniten oma huono fiilis jo kentälle mennessä (eli jostain ulkoisesta tekijästä johtuva). Yleensä kun olen hyvällä tuulella jo aloittaessani treenin, olen hyvällä tuulella myös lopettaessani sen. Tämän kun on oppinut tunnistamaan, ei tule edes lähdettyä treenaamaan huonolla mielellä, jolloin treenit onnistuukin yleensä aina.

Oma huono fiilis, ympäristön paine (koiran ominaisuuksien arvostelu, koulutusmenetelmien mollaaminen, treenikaverit tai kouluttaja puhkaisee kuplan). Epäonnistunut suunnitelma. Oma epäonnistuminen harjoituksessa.

Huono päivä ohjaajalla, huono päivä koiralla. Vaatii liian paljon koiralta. Turha nillittäminen.

Ryhmässä treenatessa hyvää ilmapiiriä pitivät tärkeänä 95.6% (173) vastaajista, kun 4.4% (8) sillä ei ollut merkitystä.

Jos porukassa jollain on huono fiilis ja levittää sitä ympäristöönsä. Jos on asettanut liikaa vaatimuksia itselleen/koiralleen. Jos unohtaa suunnitelmansa ja treenaa liikaa kerralla. Jos ei osaa lukea tilannetta, esim. koira reagoi häiriöihin enemmän kuin yleensä, ja silti yrittää noudattaa etukäteen laatimaansa suunnitelmaa.

Sellaiset treenikaverit, jotka eivät osoita mitään kiinnostusta / auttamista vaikka yhdessä reenataan. Minä keskeinen treeniympäristö.

Huono suunnitelma, yllättävät häiriöt. Ärtyneet/happamalla asenteella ympärillä oleva ihmiset.

Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että harjoitus ei ole onnistunut?

Harjoituksen epäonnistumiseen voi olla todella monia tekijöitä, yleensä ohjaajasta johtuvia.

Jos ohjaajana itse möhlin jotain, niin että tilanteesta tulee koiralle epäreilu tai epälooginen.

Minun ongelma on että turhaudun helposti vastoinkäymisistä enkä tajua aina ottaa aikalisää ja miettiä rauhassa miten olisi järkevintä toimia jolloin oma mielentila sitten pilaa harjoituksen. Ja itsekseni harjoittelessa joskus en vaan keksi/tiedä miten jonkun ongelman voisi ratkaista ja koirakin alkaa mennä sekaisin kun ohjaaja on niin pihalla…

Monessa vastauksessa tuli ilmi

  • Huono suunnitelma
  • Kiire ja kiireen tuntu
  • Liian vaativat tehtävät koiralle
  • Ohjaajan huono mielentila
  • Ohjaajan väsymys
  • Koiran väärä vire

Harjoituksen onnistumiseen vaikuttaa moni asia, muun muassa ohjaajan ja koiran mielentila, ympäristötekijät, harjoituksen suunnitelmallisuus, se onko ohjaajalla sellainen tunne että tietää mitä tekee.

Jos itse ei ole kartalla. Tällöin treenit menevät helposti säätämiseksi ja osastolle Ei vie osaamista eteenpäin. Joskus myös treenikaveri voi toiminnallaan aiheuttaa treenien epäonnistumisen, esim jatkuvalla kommentoimisella (tällöin ei itse pysty riittävästi keskittymään koiraan)

Kyselyyn vastanneista 96.7% (175) olivat sitä mieltä, että onnistuneessa tokotreenissä ohjaaja tietää mitä tekee. Vastaajista 3.3% (6) tällä ei ollut merkitystä.

Millaisia on koiran tekemät virheet?

Kyselyyn vastanneista 90.1% (163) pitivät onnistuneena tokotreeninä sellaista, jossa koira saa tehdä virheitä. Loput 9.9% (18) olivat sitä mieltä, että onnistunut tokotreeni on sellainen, jossa koira ei tee virheitä.

Kyselyn vastausten perusteella virheinä pidetään toimintaa, jota ohjaaja ei tavoittele. Osa virheistä on korjattavissa kiinnittämällä huomiota koulutusteknisiin seikkoihin. Osa virheistä kaipaa tarkastelua suuremmassa kuvassa. Osa kaipaa molempia.

Välillä kannattaa pohtia mikä koira on elävänä olentona? Joku käyttäytyminen, jonka me koemme virheellisenä tokoon liittyen voikin olla koiralle normaalia lajityypillistä käyttäytymistä. Mikä on virhe? Jos koira ei vielä ymmärrä mitä siltä halutaan, niin voiko se olla silloin virhe vai onko se vain kesken jäänyttä kouluttamista? Koira tekee virheen, väärin tai huolimattomasti – sekin on käyttäytymistä. Mikä käyttäytymisen aiheuttaa? Mikä on laukaiseva tekijä? Mitä koira tekee? Mikä ylläpitää kyseistä käyttäytymistä? Mitä palautetta koira saa? Virheen vastakohtana pidetään onnistumisia, jotka ovat kriteerin mukaisia suorituksia. Me päätämme kriteerit, mutta osaammeko me oivalluttaa koiran minkälaista käyttäytymistä me siltä haluaisimme?

Koulutustekniikkaan ja/tai motivaatioon liittyviä virheitä:

  • Väärä asento käskystä. Menee vinoon eteenmenossa. Edistää seuruussa. Kontakti putoaa. Tekee toisen käskystä.
  • Sekoittaa asiat, ei ymmärrä vielä vihjettä tai kontekstia. Virheeksi voinee laajassa mielessä laskea myös väärän mielentilan.
  • Tuo väärän tunnarikapulan, ottaa väärän asennon, tulee luoksetulossa liian lujaa jne.
  • Esim. ruudussa hakeutuu liian eteen, eli paikka vähän väärä.
  • Aukeeminen seuraamisessa esim
  • Koira ei ymmärrä mitä siltä odotetaan, tarjoaa kaikkea. Kiinnostus lopahtaa, jos toistetaan samaa asiaa monta kertaa, alkaa haahuilemaan ja tekemään muuta.
  • Kuuntelu/ymmärrysvirheitä, jäävissä liikkeissä lähtee arvaamaan asentoa tai erottelutreeneissä tarjoaa aina samaa mitä viimeiseksi on tehty.
  • Liian hidas perusasento tai seisomaan jääminen, lähetysliikkeissä liian aikaisin kääntyminen, eli liike jää kesken, vinot perusasennot, vino peruutus, vauhtiliikkeissä ravilla suorittaminen
  • Väärä liike, keskittymisen herpaantuminen, ennakointi
  • Esim. Makaa kun käsketään istua, mutta pitkälti ohjaajasta kiinni.
  • Lähtee suorittamaan jotain muuta kuin pyydettyä asiaa.
  • Esim. ruudussa hakeutuu liian eteen, eli paikka vähän väärä.
  • Virheitä on esim. kontaktin tippuminen, häiriöihin reagoiminen, vino perusasento, koira ei noudata ensimmäistä käskyä, ei tee riittävän ripeästi/voimalla, huono vire, tunnarissa koskee vääriin, ruudussa jää liian eteen, huono ote kapulasta jne. Erilaisia virheitä nyt on ihan loputtomasti…
  • Kaikkea mahdollista virheasennosta maan nuuskimiseen.
  • Kaikki mahdolliset. Pahimmassa tapauksessa koira ei tee mitään.
  • Ennakoi, ei teekään pyydettyä asiaa, ei tee tarpeeksi hyvin pyydettyä asiaa. 

Ohjaajan arviointivirheitä:

  • Lähinnä ohjaajasta johtuvia virheitä, ohjaus liian epäreilu/epäselvä.
  • Yleensä ohjaajan aiheuttamia, liian vaikea tehtävä, liikaa häiriöitä tai epäselvät ohjeet.
  • Yleensä virheet johtuvat minusta, ohjaan huonosti tai vaadin koiralta sellaista mitä se ei vielä osaa.
  • Vaadin koiralta liikaa = koira ei ymmärrä/osaa
  • Loppupelissä ohjaajan virheitä… esim. liian suuret vaatimukset opetettuun nähden tai huonosti viestitty koiralle mitä halutaan.
  • Ei varsinaisesti virheitä, mutta yleistä on epätietoisuus mitä siltä halutaan, tai epävarmuus. Ne yleensä aiheuttavat ”virheitä”, vaikka syyt ovat toisessa päässä.
  • Koiran virheet on ohjaajan virheitä – ohjaaja vaatii liikaa koiran taitoihin tai ympäristön häiriöön nähden.
  • Koira voi sotkea esim. samankaltaisia liikkeitä toisiinsa harjoitteluvaiheessa. Kertoo siitä, että treeniä tarvitaan lisää. Koira ei tee virheitä tahallaan, virheet ovat lähtöisin ohjaajan toiminnasta, jollain tavalla tai jossain vaiheessa esiintyneestä.
  • Yleensä aina ohjaajasta johtuvia, koiran osaamistaso ei ole vielä riittävä, eli silloin voi syyttää vain itseään
  • Koiran tekemät virheet johtuvat usein liiallisesta vaatimustasosta, häiriöstä tai siitä että koiralle on opetettu liike väärin. Virhe voi olla tekniikassa tapahtunut virhe (vaikka kaukoissa liikkuu eteenpäin) tai tunnelmassa esiintynyt virhe (vire on väärä).

Virheisiin voi kuitenkin suhtautua asiallisesti ja leppoisasti:

Eivät kuitenkaan ole mielestäni varsinaisesti koiran vaan koulutussuunnitelman virheitä. Suunnitelman tavoite on tarjota koiralle mahdollisimman hyvät mahdollisuudet onnistua ja sikäli tavoitteena on ns. virheetön treeni, mutta tähän hyvästä yrityksestä huolimatta aina päästä. Eikä sekään ole niin vakavaa!

Treeneissä esiintulevat virheet ovat informaatiota, mitä ei ole harjoiteltu riittävästi ja mitä täytyy harjoitella lisää. Tärkeää virheen sattuessa on että itse toimisin oikein ja koira ei kokisi virhettä ikäväksi asiaksi.

Yleensä puhtaita vahinkoja, harvemmin tahallista porsastelua. Teknisiä pikkujuttuja.

Tokokoiran alkuverryttely

Kyselyyn vastanneista 72.9% (132) olivat sitä mieltä, että onnistuneeseen tokotreeniin kuuluu hyvä ja onnistunut alkuverryttely. Loput 27.1% (49) vastasivat kysymykseen kieltävästi.

Kyselyyn vastanneiden koirat käyvät vähintään pienehköllä lenkillä ennen tokotreenejä. Esimerkiksi vartin kävely kotoa treenipaikalle. Tällöin koira käy tarpeillaan ja jaloittelee paikat lämpimiksi. Osalla kävelyyn liittyy myös ympäristön ja häiriöiden ottaminen haltuun: hajujen tutkiminen ympäristöstä ja koira saa katsoa missä paikassa ollaan treenaamassa.

Moni vastaajista palkitsee alkuverryttelyssä koiraa kontaktista. Se on hyvä ja tärkeä tapa. Kun siinä odottaa koiran aloitteen, niin se on ensimmäinen taso koiran aktivoitumisesta ohjaajaa kohtaan.

Palkkioiden testaaminen, tavoitteena koiran rentous, iloisuus ja keskittymiskyky harjoitusympäristössä. Tehtävästä riippuen sen pieniä, helppoja osia verryttelynä.

Osa tekee harjoituksia kiihkeän mielentilan purkamiseksi ja osa temppuja, jotta vire kohoaisi. Leikki ja erilaiset temput ovat kyselyn perusteella suosittuja.

Muutamia venyttelyjä, kahdeksikkoa jalkojen ympäri ja namien heittelyä jäävistä itse peruuttaen.

Lenkki vapaana ja temppuilu. Pikaiset venyttelyt pitäisi ottaa rutiininomaiseksi myös.

Kävelylenkki pissatusten kera sekä leikkiä vähän alkuun. Isommat verkat jää sitten aksaan ja muihin fyysisempiin lajeihin.

Koira lämmitellään reippaalla kävelylenkillä ja se saa tehdä tarpeet. Sen jälkeen usein jumpataan vähän perusasentoa (nopea pa = palkka). Välillä tehdään pari kaukokäskyasentoa, välillä koira odottaa makuulla paikoillaan.

Kunnon lämppälenkki + leluleikki jonka jälkeen hauskaa temputtamista > saadaan koira kuuntelemaan + hyvä vire päälle. Tarvittaessa vireen lasku keskittymisharjoituksilla, namista luopumisella ym.

Koiran ja ohjaajan välinen suhde

Kyselyyn vastanneista 50.8% (92) pitivät suhdettaan omaan koiraan erinomaisena. Vastaajista 48.6% (88) pitivät suhdetta hyvänä, mutta siinä olisi parannettavaa. Vain yksi vastaajista (0.6%) piti suhdettaan omaan koiraan aika huonona.

Helpoin tapa vaikuttaa koiran ja ohjaajan väliseen suhteeseen on ensin pysähtyä pohtimaan mitä ajattelee ja miten puhuu omasta koirastaan. Se vaikuttaa siihen, millä tavoin suhtautuu koiraan.

”Suhtautumistapa vaikuttaa asenteeseen ja asenne vaikuttaa tekoihin. Teot vaikuttavat suhteeseen ja suhde vaikuttaa sekä arkeen että lajissa menestymiseen. Hyvä suhde koiraan ei ole taikuutta, vaan se muodostetaan tekemällä tietoisia tekoja ja havainnoimalla omaa ajattelua joka päivä!” Jaana Pohjola sanoo ja kannustaa puhumaan koirista hyvää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *