Harrastuskoirien eskari

Onko suunnitelmissa alkaa harrastamaan oman pentukoiran kanssa jotakin tai joitakin koiraharrastuslajeja? Mitä harjoitella pennun kanssa ja mihin kiinnittää huomiota? Milloin koiraharrastukset ja vaikkapa agilityn voi aloittaa?

Harrastusten aloittamisaikaa ja ikää pitää kysyä koiralta. Pitää muistaa koiralähtöisyys ja huomioida joka koira yksilönä. Vaikka olisi suuriakin suunnitelmia, niin aina se on se koira, joka määrää etenemistahdin, ei kalenteri tai mikään muu. Harrastusten, kuten agilityn aloittamisikään vaikuttaa myös, että mitä agilityllä tarkoitetaan. Jos agilityopetuksen alle ajattelee kaikki valmistavat taidot, niin sitten sanoisin, että voi aloittaa pennun kanssa vaikka heti. Agilityynkin valmistavien taitojen, pohjataitojen rakentamiseen menee aikaa. Kouluta! Rakenna ja ansaitse, älä aiheuta.

Katso koiraa, kysy koiralta ja kuuntele koiraa.

  • Miten koira on kasvanut
  • Millä mallilla ovat kehonhallinta, tasapaino ja koordinaatio
  • Kuinka paljon kropasta löytyy tukea mihinkin tehtävään
  • Koira on aina fyysinen (ja psyykkinen) kokonaisuus, eikä mitään lajia tai mitään harjoittelua voi ihan täysin erottaa koiran elämästä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen!
  • Jos ei osaa itse katsoa juttuja, niin sitten mennä ammattitaitoisen eläinfysioterapeutin luo, joka voi myös ohjeistaa spesifiset juuri omalle koiralle sopivat jumpat

Erilaisten temppujen avulla pentu oppii oppimaan ja kouluttaja kouluttamaan. Monista tempuista on erilaisia sovelluksia niin arkeen kuin lajiharjoituksiinkin. Uutta oppiessaan pentu saa kognitiivisia virikkeitä. Jumppatemppujen avulla pentu pääsee opettelemaan ja harjoittelemaan kehonhallintaa, tasapainoa ja koordinaatiota. Myös kehonhahmotus tulee tutuksi.

Koulutushetkissä kannattaa huomioida koiran tunnetilat – tavoitteena koiran hyvä olotila ja optimaalinen viretila. Kannattaa huomioida koiran aktiivisuus ja halukkuus työskennellä sekä koirakon työskentely tiiminä. Myöskään kouluttajan taitoja, koulutustekniikkaa ei kannata unohtaa. Moni asia vaikuttaa moneen ja kun perehdytään mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, niin saadaan oppimisesta, kouluttamisesta ja harjoittelusta tehokasta. Tavoitteena sujuvuus ja hauskuus!

Valmistavat taidot

Koiran ja ohjaajan hyvä suhde, yhteistyö ja vuorovaikutus. Kumpikin luottaa ja kunnioittaa toista. Molemmilla on mukavaa työskennellä yhdessä. Koira haluaa totella ja tehdä asioita, eikä tee sen takia, koska sen on pakko. Ei ole minä käsken sinä teet -asetelmaa. Koiran ja ohjaajan välinen suhde vaikuttaa kaikkeen. Ohjaajasta mukavien asioiden mahdollistaja, ei estäjä. Kuka haluaa harrastuskoiran, joka osaa kaikki tehtävät, mutta ei halua työskennellä ohjaajan kanssa?

Koiralla on halu oppia. Motivaatio. Joillekin operantti ehdollistaminen voi kuulostaa kirosanalta, mutta se on nykyajan koulutuksen työkalu. Vanhoilla koulutusmetodeilla koirista opetetaan tyhmiä, kun niillä ei ole mitään ratkaistavaa. Ohjaaja kyllä kertoo mitä koiran pitää tehdä ja varsinkin kun koira tekee väärin. Huonolla tai epäselvällä koulutuksella on mahdollista saada tuloksia aikaan, koska koira haluaa sopeutua, sillä on kyky sopeutua, vaikka ihminen ei täysin olisikaan kärryillä. Halu oppia koskee myös meitä ihmisiä. Olemmeko me valmiita vastaanottamaan uusia oppeja? Olemmeko me valmiita myöntämään tietämättömyytemme ja muuttamaan toimintaamme?
Kun on aktiiviseksi oppijaksi oppinut koira, niin voi katsoa miten koira lähtee asioita ratkaisemaan ja minkälaista käyttäytymistä se lähtee tarjoamaan. On tärkeää käyttää hyviä palkkioita, laadukkaita vahvisteita. Terveellisiä makupaloja tai hyviä turvallisia leluja. Aina käytetään sellaisia vahvisteita, joita koira oikeasti haluaa. Älä oleta, vaan kysy koiralta! Palkkio ei välttämättä ole treenistä treeniin sama, vaan se voi vaihtua ja niitä kannattaa myös vaihdella.

Ympäristöoppiin kuuluu muun muassa erilaisissa paikoissa toimiminen, erilaisilla alustoilla kulkeminen ja erilaisten äänien kuuleminen.

Sosiaalisuus, koira sietää/tulee jollain lailla toimeen muiden ihmisten, muiden koirien ja muiden eläinten kanssa. Tarvittaessa sosiaalisuuden harjoitteluun siedättäminen ja vastaehdollistaminen.

Lähellä pysymisestä tulee muun muassa kontakti, luoksetulo ja hihnakäyttäyttyminen sekä tokon seuraaminen ja agilityssä ohjaajan lähelle tuleminen. Itse laitan hihnassa käyttäytymisen myös koiran jumppaharjoituitusten ja vireensäätelyn alle. Kauniisti hihnassa kulkeminen on malttikäyttäytymistä, mutta usein silloin koira myös liikkuu rennosti ja kauniisti siirtäen painoa takaosalle.

Luopuminen on tärkeä taito. Koira luopuu häiriöistä, maassa olevasta makkaran palasta, hyppytekniikkaharjoituksen päässä olevasta palkkiosta, juoksaritreenien päässä olevasta namiautomaatista…

Rauhoittuminen on taito, jota tarvitaan käsittelytilanteissa. Rauhoittumiseen perustuu myös paikallapysyminen. Rauhoittuminen on tärkeä osa taukokäyttäytymistä. Trendikäs mattotreeni ja muut koulutuspelit ovat hyviä koiran rauhoittumisen ja rentoutumisen harjoitteluun. Toki vireensäätely on muutakin kuin pelkkiä trendikkäitä koulutuspelejä, koska koira on fyysinen ja psyykkinen kokonaisuus.

Kohdetyöskentely on ärimmäisen hyvä toiminnan aikaansaamisen muoto, mutta ne ovat myös hyviä keskittymisharjoituksia koiralle. Sen lisäksi niiden avulla koira ja ohjaaja voivat opetella häiriöiden ja keston lisäämisen konseptia. Kohteiden avulla voidaan opettaa erilaisia tehtäviä ja erilaisia jumppaharjoituksia. Kohteissa on usein todella paljon informaatiota, niin niillä voi olla haastavissakin tilanteissa iso rooli – jos ne ovat sujuvia taitoja ja niissä on oikea tunne-ehdollistuminen.

Kehonhallinta ja -hahmotus, koordinaatio ja tasapaino ovat nekin äärimmäisen tärkeitä taitoja jokaiselle koiralle, mutta erityisesti harrastuskoirille.

Nenänkäyttötehtävillä koiralle virikkeitä, mutta myös taitoja kohti vaativampaa hajutyöskentelyä.

Eskarin jälkeen voi jatkaa agilityn alakouluun tai aloittaa suuren tokokoulun. Koira kertoo koska se voi siirtyä seuraavalle luokalle. Joskus tärkein treeni ja tärkein toimenpide nuorten koirien kanssa on antaa niille aikaa.