Metsässä en tiedä, että läheisellä kalliolla nukkuu kettu, jos en näe kettua. En tiedä, että polulla on kulkenut hetki sitten toisia koiria ja ihmisiä, jos en näe heitä. En tiedä, että polun yli on joku aika sitten mennyt metsäkauris vasemmalta oikealle ja jänis oikealta vasemmalle, jos en näe heitä.

Jos ryteikössä rytisee hiljempaa, niin siellä saattaa olla valkohäntäpeura. Jos siellä rytisee kovempaa, niin siellä saattaa olla hirvi. Jos jostain kuuluu ihmisen puhetta, niin siellä on ihminen tai ihmisiä. Jos jostain kuuluu koiran haukkumista, niin siellä on koira tai koiria.

Joidenkin äänien perusteella voin spekuloida mikä ryteikössä mahtaa liikkua tai montako ihmistä tai koiraa jossakin pitää ääntä. Metsässä havainnoin sen mitä näen ja kuulen siellä – tai haistan jos menen riittävän lähelle joitakin riittävästi tuoksahtavia hajulähteitä.

Jos koirilta kysyttäisiin, niin todennäköisesti heidän mielestään en olisi kovinkaan älykäs, koska en kykene käyttämään nenääni kuten koirat itse:

• en tiedä metsässä sitä informaatiota minkä koirat siellä tietävät
• en osaa erotella hajuja yhdistelmästä erilaisia hajuja
• en osaa suunnistaa hajun perusteella
• en osaa etsiä tunnistettua hajua

Tämän myötä oodi koiran hajuaistille!