Kaukokäskyt: istu-seiso-istu

Kaukokäskyt ovat asennonvaihtoja, joissa koira vaihtaa asentoaan ohjaajan antamien vihjeiden mukaan. Monesti harjoittelu keskittyy asennonvaihtojen harjoitteluun. Se on kuitenkin vasta puolet liikkeestä. Toinen puolisko muodostuu asennossa pysymisestä.

Istu-seiso-istu vaihdot tulevat tokon ylemmissä luokissa. Kymmenisen vuotta sitten koirillani oli etujalkakaukot, jotka taitavat olla tämän päivän trendi. Tänä päivänä olen takajalkakaukojen kannattaja.

  • Takajalkakaukot = takajalat pysyvät vaihdoissa paikallaan
  • Etujalkakaukot = etujalat pysyvät vaihdoissa paikoillaan
Takajalkakaukot istu-seiso-istu -harjoituksia 
  1. Monipuoliset takatassutargetharjoitukset, jotka jo itsessään lisäävät koiran kehontuntemusta ja takajalkojen hahmottamista.
  2. Istu-seiso-istu -jumppa takatassutargetia apuna käyttäen. Nimensä mukaisesti on jumppaa: siirrä paino takaosalle, koukista takaraajojen nivelet, istu ja ponnista siitä ylös seisomaan.
  3. Vaihdoissa voi hyödyntää myös käsitargetia tai kosketuskeppiä.
  4. Asentojen vahvistaminen irrallaan liikkeestä. Esimerkiksi seisomisen vahvistaminen ilman istumisesta seisomaannousua. Tavoitteena asennossa pysymisessä 3 sekunnin kesto, mutta koska aina kannattaa harjoitella tuplat, niin tavoitteena voisi olla 6 sekuntia.
Seisomisen vahvistaminen

Kun koira seisoo, niin palkitaan sitä. Koiran ei ole tarvinnut istua ensin. Riittää, että koira on pysähtynyt seisomaan. Palkitaan ja samalla voidaan myös kehua seisomisen vihjesanalla.

Kun seisominen on koiralle merkityksellinen (samalla tavalla kuin esimerkiksi istuminen), siihen voidaan rakentaa kestoa vahvisteaikataulun avulla. Palkitaan esimerkiksi

  • 1-1-1-1-1
  • 1-2-1-2-1
  • 1-2-1-3-1
  • 2-3-2-3-2
  • 2-4-2-4-2
  • 3-1-4-1-3
  • 2-5-1-2-5
  • 1-3-5-3-1
  • 2-4-6-2-4 sekunnin välein.

Ennen keston harjoittelua kannattaa verrytellä nopeilla asennoilla, joista seuraa nopea, välittömästi toimitettu palkkio.

Palkitaan monipuolisesti eri suunnista (esim. täsmä/takapalkka/etupalkka) ja eri laatuisilla palkkioilla eri palkkiovihjeitä hyödyntäen.

Ennen treeniä kannattaa aina miettiä tarkkaan mitä harjoittelee ja mikä on (osa)tavoite. Tällöin fokus on siinä, eikä kaikessa. Kaikkea ei voi harjoitella yhdellä kerralla.

Suunnitelma B. Kannattaa myös miettiä etukäteen, että jos joku ”virhe” kuitenkin tapahtuu, niin miten tilanne hoidetaan? Pyydetäänkö esimerkiksi joku ohjaajan päättämä vaihtoehtoinen tehtävän, josta pääsee palkitsemaan? Tai jos koira tekee oman vaihtoehtoisen tehtävänsä, niin mitä silloin tehdään ja miten jatketaan?

Tärkeintä on laatu, ei määrä. Ei kannata jäädä toistamaan turhaan, varsinkaan jos koira on muutaman toiston koira. Annetaan aikaa oppimiselle ja annetaan myös koiran kropalle aikaa palautua.

Continue Reading

Tikapuukävely

Tikapuukävely on nappuloiden etsimistä tikaspuiden välistä. Tärkeää on, että vauhtia ei juurikaan ole, vaan koira kävelee rauhallisesti askelmien yli. Ensin makupalat voivat olla joka välissä, sen jälkeen joka toisessa välissä ja jossain vaiheessa koira saattaa kävellä tikapuita ihan itsekseen. Meillä koirat saavat välillä aamu- tai iltaruoan tikapuilta, tällöin ”harjoitus” on myös ruokintavirike.

Käyttäytymisen monimuotoisuudessa ja syömiseen käytetyssä ajassa on eroa syökö koira ruokansa kupista vai nurmikolta tikapuukävelyn yhteydessä.

Tikapuukävely on helppo toteuttaa:

  1. Laitetaan tikapuut maahan ja ruokaa askelmien väliin.
  2. Vapautetaan koira etsimään makupaloja.
  3. Etsiessään ja syödessään makupaloja koira laskee päätään alas ja pyöristää selkäänsä, kun se samalla astuu askelmien väleihin.

Tikapuukävely kehittää koiran kehonhahmotusta ja koordinaatiota. Sopiva tikaspuiden väli on sellainen, ettei koira mahdu siihen väliin kokonaan (ei mahdu seisomaan askelmien välissä koko rungon pituudeltaan). Kaikkien välien ei tarvitse olla samanmittaisia, vaan joku väli voi olla pidempi, jolloin koira pidentää askeltaan. Makupaloja etsiessään ja syödessään koirilla saattaa kuitenkin välillä olla kaikki neljä jalkaa yhdessä tikaspuiden välissä. Tällöin koiralla on jalat ”supussa”, selkä pyöristynyt – tällöin myös vatsalihakset usein aktivoituvat. Tikaspuiden ei tarvitse olla koiran rannetta korkeammalla.

Tärkeää on koiran omaehtoinen tekeminen ja rauhallinen eteneminen mahdollisimman suorassa!

Continue Reading

Nappuloiden etsiminen

Sanoisin, että melkein kaikki nenätyöt auttavat tunnistusnoudon opettamisessa. Klassinen nappuloiden etsiminen on ruokintavirike, joka lisää syömiseen käytettyä aikaa ja käyttäytymisen monimuotoisuutta, mutta siinä on muutakin hyvää.

Nappuloiden etsiminen aktivoi nuuhkutusäänen. Kun koira etsii nappuloita maasta, se tekee kovasti nenätöitä ja monesti kuuluu intensiivinen nuuhkutusääni. Tuo nuuhkutusääni on tärkeä myös silloin, kun koira menee tunnarikapuloille. Ilman nuuhkutusääntä koira saattaa mennä vain noutamaan minkä tahansa kapulan, mutta nuuhkutusäänellä se on usein hakemassa juuri sitä oikeaa ohjaajalla ollutta kapulaa. Nuuhkutusäänen ja haistelun lisäksi tunnarissa tarvitaan noudon taitoja. Nouto puolestaan rakentuu vahvasta perusasennosta ja korrektista kapulan pidosta.

Neljä hyvää syytä piilottaa nappuloita koiralle etsittäväksi:
  1. Namien etsiminen lisää syömiseen käytettyä aikaa
  2. Namien etsiminen lisää käyttäytymisen monimuotoisuutta
  3. Namien etsiminen aktivoi nuuhkutusäänen
  4. Piilotettujen namien löytäminen lisää koiran optimismia

Iloisen onnellisia nuuhkutteluja!

Continue Reading

Käsitarget

Käsikosketuksessa koira koskettaa nenällään kättäsi. Käsikosketus on yksinkertainen, mutta erittäin hyödyllinen taito. Sitä voidaan hyödyntää monessa asiassa sekä arjessa että harrastuksissa. Käsikosketuksen oppiminen on koiralle temppu ja uuden oppimista. Kun uusien asioiden opettamisessa muistetaan koiran omaehtoisuus, on opetettavilla asioilla virikearvo (kognitiivinen virike).

Miten opetat?
  1. Laita vasen kätesi kyynärpäästä vaakatasoon, kämmenpuoli auki ja sormet yhdessä.
  2. Usein koirat tulevat katsomaan ja haistamaan kättä ”mikä tuo on?”
  3. Kun tunnet nenän tai viiksikarvat, naksauta!
  4. Palkitse koira oikealla kädellä lähelle vasenta kättäsi. Palkkion suunta lähelle sinne, minne koiran haluamme. Aina kannattaa pohtia myös palkkiosta palkkioon eli koiralla on helppo tarjota seuraava toisto, kun se on jo valmiiksi lähellä tehtävää.
  5. Harjoittele käsikosketukseen mahdollisimman pian myös kestoa, jottei pelkkä nokkiminen ehtisi vakioitua.
  6. Kun käsikosketuksessa on kestoa, niin lisää häiriöitä (esim. herkusta luopuminen, lelun heiluttelu, häiriökäden heiluttelu).

Harjoittele tehtävässä käytettävät häiriöt ensin ilman tehtävää.

Tokosovelluksia
  1. Virittelyleikki ja KGS (Keep Going signaali) harjoittelu.
  2. Virheen sattuessa vaihtoehtoinen tehtävä, josta pääsee palkitsemaan.
  3. Kaukokäskyjen asennon vaihdot ja asentojen opetus yleensäkin (mm. jäävät).
  4. Kapulan pito ja palautus. Koira ottaa kapulan suuhunsa ja kapula suussaan tekee käsikosketuksen. Koira keskittyy nenäkosketukseen, ei pureskeluun.
  5. Ohjaaja oppii opettamaan ja koira oppii oppimaan häiriöiden ja keston lisäämisen konseptit.
Continue Reading

Omaehtoisen kontaktin vahvistaminen

Kontaktin vahvistaminen on koiran palkitsemista, kun koira omaehtoisesti tarjoaa kontaktia. Harjoitelkaa ensin paikassa, jossa on vähän häiriöitä. Kun alkaa sujumaan eli koira tarjoaa kontaktia nopeasti ja usein, niin voi mennä harjoittelemaan paikkoihin missä on vähän enemmän häiriöitä.

  1. Lataa palkkiot* taskuihin
  2. Seiso paikallaan kädet luonnollisesti sivuilla (ei tarvitse nostaa käsiä ylös sivuille)
  3. Kun koiran katse spontaanisti kääntyy sinuun, merkkaa tämä toiminta palkkiomerkillä, josta toimita palkkiomerkin mukainen palkkio
  4. Toistakaa harjoitusta
Miksi kontaktin vahvistaminen kannattaa?

Kontakti on lähes kaiken tekemisen perusta, josta muodostuu yhteys ihmisen ja koiran välille. Kun puhutaan toiselle ihmiselle, niin silloinkin otetaan usein katsekontakti henkilöön, jonka kanssa puhutaan. Se on kohteliasta. Tällöin on mahdollista nähdä myös toisen ilmeet ja eleet, jotka ovat myös ”puhetta”.

Mitä jos koira ei ota kontaktia? Onko se itsepäisyyttä?

Jos koira ei ota kontaktia, niin kannattaa pohtia seurauksia – mitä siitä seuraa, kun koira ottaa kontaktin? Onko seuraukset mieluisia vai epämieluisia? Tässä kannattaa asettua koiran asemaan ja miettiä asioiden mukavuutta/epämukavuutta koiran näkökulmasta ja kokemusmaailmasta.

Alusta asti kannattaa panostaa koiran omaehtoisen kontaktin palkitsemiseen, jotta kontakti vahvistuisi. Kontaktia ei kannata houkutella, eikä vaatia. Omaehtoinen kontakti on koiran tekemä aloite. Anna koiran tehdä aloitteita! Kontakti on suotava asia, mutta täysin vapaaehtoinen. Vältä harjoittelussa konfliktitilanteita ja epämiellyttäviä asioita.

*Toimivan palkkion tunnistaa siitä, että sitä edeltänyt käyttäytyminen lisääntyy. Se, että koira syö ei tarkoita vielä, että ruoka toimii vahvisteena. Vasta kun syömistä edeltänyt käyttäytyminen lisääntyy, niin sitten se on vahviste.

Joskus häiriöt vievät koiran fokuksen toisaalle, eikä tämäkään ole itsepäisyyttä. Kun ympäristö kiinnostaa, niin koira ei kuuntele eikä keskity. Harjoittelun avulla koira kuitenkin oppii käsittelemään häiriöitä ja toimimaan myös niiden ollessa läsnä.

Sen sijaan, että pohtii adjektiiveilla millainen koira on, niin kannattaa keskittyä havainnoimaan koiran käyttäytymistä verbeillä eli miten koira käyttäytyy. Se mitä näemme, se on käyttäytymistä ja se on muokattavissa. Unohdetaan leimat (kuten itsepäisyys), koska niistä voi tulla ennakkoasenteita ja myös itseään ennustavia.

Continue Reading

Mikä on palkkiomerkki?

Se on merkki, joka tarkoittaa koiralle: teit oikein, palkkio on tulossa. Sen käyttäminen parantaa ajoitusta. Palkkiomerkkejä voi olla erilaisia eri palkkioille. Erilaiset palkkiomerkit ovat hyviä, koska koira voi arvottaa palkkioita.

Erilaisten palkkiomerkkien avulla koira voi ennakoida mikä palkkio on tulossa.

Esimerkiksi jos sanotaan Jes, niin koira tietää, että sieltä on tulossa leikkimistä lelun kanssa. Ja jos sanotaan vaikkapa Hyvin, niin koira tietää, että sieltä on tulossa herkku.

Erilaiset palkkiomerkit opetetaan koiralle samalla tavalla kuin vaikkapa naksuttimeen ehdollistaminen. Naksuttimeen ehdollistaminen tapahtuu siten, että naksautetaan ja annetaan koiralle herkku. Naksautetaan ja annetaan herkku. Tätä toistetaan ja pian koira on oppinut, että naksautuksen kuullessaan se saa herkun.

Muut palkkiomerkit opetaan samalla tavalla. Sanotaan Jes ja leikitään koiran kanssa. Sanotaan Jes ja leikitään koiran kanssa. Toistetaan. Tai sanotaan Hyvin ja annetaan koiralle herkku. Sanotaan Hyvin ja annetaan koiralle herkku. Toistetaan.

Palkkiomerkkikin on vihje, palkkiovihje. Se, että koira yhdistää tietyn asian tiettyyn vihjeeseen, niin siihen voi mennä koirasta riippuen jopa 50-100 toistoa. Palkkiomerkit kannattaa myös yleistää kuten kaikki muutkin taidot. Eli harjoitella eri paikoissa, jotta koira reagoi niihin paikassa kuin paikassa.

Voi tuntua aluksi haastavalta, mutta mitä enemmän erilaisia palkkiomerkkejä käyttää, niin sitä helpommaksi niiden käyttäminen tulee. Oman ajatustyön tukemiseksi kannattaa tehdä taulukko, johon kirjoittaa palkkiomerkin sekä mikä se on laadultaan ja/tai miten se toimitetaan.

PalkkiomerkkiPalkkion laatu ja toimitustapa
JesLelu
HyvinRuoka (suoraan suuhun)
Ruoka (jahdattava)
Koiran edessä oleva palkkio
Koiran takana oleva palkkio
Etäpalkkio
Ohjaajan selän takaa toisen käden palkkio (koira liikkuu)
Saa mennä, mutta ei ole pakko (häiriöiden kanssa)
Continue Reading

Mitkä ovat harjoittelun tarpeet ja resurssit?

Mitä tarvitsee harjoitella? Asennetta ja ilmettä? Teknistä osaamista? Vahvistaa heikkoja taitoja, jotta niistä tulee vahvoja? Ylläpitää vahvoja ja sujuvia taitoja? Yleistää? Harjoitella häiriöiden ollessa läsnä? Tarjota koiralle kognitiivisia ja toiminnallisia virikkeitä? Vai onko harjoittelun tarve enemmän ohjaajalla kuin koiralla?

Kannattaa listata taidot, jotka eivät vielä suju ja joita olisi hyvä harjoitella lisää. Sen jälkeen kannattaa pohtia myös mitkä harjoitukset ovat näiden ei-sujuvien taitojen vastaharjoituksia. Mitkä ovat palauttavia treenejä koiran kropalle ja mielelle?

Kun kaikki taidot ja treenit on listattu, voi niitä alkaa sijoittamaan viikon lukujärjestykseen. Ja ei, niitä ei ole tarkoitus saada mahdutettua yhdelle viikolle (viikko on lyhyt aika). Harjoituksia kannattaa suunnitella etukäteen pidemmälle aikavälille, jotta harjoituksissa saa pidettyä balanssin. Vaakakuppiin tarvitaan aina kuormittavien asioiden toiselle puolelle palauttavia asioita.

MaTiKeToPeLaSu
Jumpat
Toko
Rally-toko
Nosework
Palauttavat

Kuinka usein ohjaaja ehtii treenaamaan? Kuinka usein koira jaksaa harjoitella? Harjoitusten suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon käytettävissä olevat voimavarat. Kun ne tiedostaa ja hyödyntää systemaattisesti, niin saa pidettyä itsellään hyvän omantunnon. Aina ei tarvitse harjoitella, koska lepoakin tarvitaan.

Kun ehtii harjoittelemaan, niin harjoittelee niitä mille on tarve.

Tykkään opettaa koirille erilaisia temppuja ja taitoja: perustaitoja, tukitaitoja, taustataitoja ja lajitaitoja. Huolellisen opettamisen lisäksi yritän huolehtia myös siitä, että opitut asiat tallentuisivat muistiin (siirtyisivät muistijäljiksi aivoihin). Siihen tarvitaan unta, joka on oppimisen ja muistamisen keskeinen edellytys. Uutta asiaa opettaessa rytmitän harjoitushetken monesti siihen, kun tiedän koiran olevan menossa seuraavaksi nukkumaan. Uni edistää myös fyysistä palautumista, kun syvän unen aikana lihakset rentoutuvat jokseenkin täydellisesti.

MaTiKeToPeLaSu
Aamu
Päivä
Ilta

Suunnitelmallisia treenihetkiä koiraa kuunnellen!

Continue Reading

Koira, joka ei halunnut valjaita

Ei, se ei halunnut valjaita. Kun koiralla oli tilaa ja mahdollisuus ilmaista mielipiteensä valjaat nähdessään, se peruutti tai lähti pois. Perheen muut koirat eivät ole olleet moksiskaan valjaiden pukemisesta. Koirat ovat erilaisia, yksilöitä, myös siinä miten ne kokevat asioita.

Vastaehdollistaminen

Kun koira katsoo valjaita, sanotaan palkkiovihje ja annetaan koiralle herkku valjaiden kaula-aukosta (palkkion suunta). Kun koiralla on pää valjaiden kaula-aukossa, pidetään baari auki eli toimitetaan herkkuja jatkuvasti. Kun koira vetää päänsä pois, laitetaan baari kiinni eli lopetetaan herkkujen antaminen. Näin harjoitellen pyritään saamaan pään pitäminen valjaiden kaula-aukossa kannattavaksi ja mukavaksi. Tämä olisi aika perinteinen lähestymistapa valjaiden opettamiseen, mutta me emme tehneet näin.

Koiran roolia lisäämällä

Kun koira katsoi valjaita, sanoin palkkiovihjeen ja heitin herkun poispäin valjaista. Pelasin etäisyydellä ja annoin koiralle enemmän tilaa ilmaista mielipiteensä. Jos valjaat aiheuttaa jännitystä, niin etäämmälle heitetty herkku antaa helpotuksen tunteen. Herkku + etäisyyden tuoma helpotus = tuplavahviste. Sen lisäksi koiralla on mahdollisuus tehdä valintoja. Syötyään herkun lattialta koira voi jäädä haistelemaan maata, se voi lähteä pois tai se voi katsoa valjaita ja tulla lähemmäs niitä. Kaikki valinnat ovat informatiivisia ja yhtä hyviä ja hyväksyttäviä valintoja!

Koira valitsi aina viimeisen eli se tuli lähemmäs valjaita, jolloin jatkoin palkitsemista etäälle, mutta välillä myös läheltä valjaita. Pikku hiljaa annoin enemmän herkkuja läheltä valjaita, mutta etäälle heitettyinä edelleen enemmän.

Ei mennyt montaakaan minuuttia, kun koira alkoi tarjoamaan pään pujottamista valjaiden kaula-aukosta. Palkitsin koiran kuitenkin siitä, kun se veti päänsä valjaista pois. Kaikkien sääntöjen mukaan tämän toiminnan olisi pitänyt vahvistua. Tosin, jotta koira pystyi vetämään päänsä pois sen piti ensin tuoda pää valjaisiin. Ei mennyt kauaa, kun koira alkoi pitämään päätään valjaiden kaula-aukossa. Koira tiesi, että sillä on mahdollisuus poistua. Palkitsin koiraa edelleen valjaista poistumisesta, mutta se alkoikin pysyä valjaissa.

Harjoittelussa tuli pidempi tauko. Seuraavan kerran valjaat nähdessään koiran ensireaktio oli perääntyminen. Mutta valjaiden jäädessä paikoilleen koiran asenne muuttui. Koira otti askelia valjaita kohti, siirsi painoa vähän taakse ja sitten takaisin eteen, tutustui valjaisiin ja pujotti pään valjaiden läpi. Jatkossakin tsekataan koiran asenne valjaita kohtaan ja tehdään harjoituksia, jossa päämääränä ei ole valjaiden pukeminen.

Rakenna yhteys ja ansaitse vuorovaikutus!

Continue Reading

Aikabudjetti on työkalu kokonaisuuden hahmottamiseen

Olen kolmatta kertaa Jaana Pohjolan pitämällä Tyytyväinen koira – onnellinen omistaja kurssilla. Jokaisella kurssilla ensimmäisiä asioita on ollut aikabudjetin tekeminen. Se on koiran puuhastelujen havainnoimista ja kokonaisuuden hahmottamista. Aikabudjetti kertoo minkälaisista asioista koiran päivä koostuu. Aikabudjettipiirakoiden tekeminen tuntuu alkuun työläältä, mutta kun siitä tulee tapa, niin se on informatiivista ja yllättävän koukuttavaa!

Ensimmäisen piirakan päivä sisälsi:

  • Liikuntaa 2,5 h metsässä
  • ”Harrastukset” 3,5 h kotiovelta kotiovelle
  • Unta ja itsenäistä oleilua 18 h

Ruoka tarjottiin kahdesti päivässä suoraan kupista, eikä siihen montaa minuuttia mennyt, joten syöminen ei päässyt tällä kertaa piirakkaan mukaan.

Piirakan voi tehdä päivätasolla tai siitä voi esimerkiksi avata jonkun palasen ja tarkastella sitä muun muassa käyttäytymisen monimuotoisuuden näkökulmasta. Yksi tarkasteltava piirakan palanen voi olla esimerkiksi harrastukset, jonka voi purkaa kotiovelta kotiovelle.

Kotiovelta kotiovelle kului aikaa 3,5 h ja siihen kuului, että koirani:

  • Matkusti 0,5 h autossa hallille
  • Odotteli 1 h autossa
  • Harjoitteli 1 h, joka sisälsi muun muassa alku- ja loppukävelyt
  • Odotteli 0,5 h autossa, kun kävin kaupassa
  • Matkusti 0,5 h autossa kotiin

3,5 tunnin ”harrastusajasta” suurin aika kului autossa olemiseen. Voisikin pohtia, että onko harrastuskoiran suurin harrastus auton takaluukussa oleminen?

Lopuksi vielä yksi koirieni (3v., 9v. ja 12v.) kotipäivän aikabudjetti, joka sisälsi:

  • Syömistä 0,5 h koirat saivat aamulla ja illalla ruokansa kuviokupista
  • Treenejä 1 h tämä aika sisälsi kolmen koiran sisällä tapahtuvat Nose Work-treenit eli siihen kuului sekä aktiivista taukoilua että aktiivista tekemistä
  • Liikuntaa 2 h metsässä lenkkeilyä, josta puolet ”uudessa” metsässä
  • Unta ja itsenäistä oleilua 20,5 h
Continue Reading

Do as I Do – innovatiivinen lähestymistapa koirien koulutukseen

Tänä vuonna tulee 21 vuotta ensimmäisen koirani syntymästä. Koiraharrastuksen alkutaipaleella käytin lähes pelkästään houkuttelua toiminnan aikaansaamiseksi. Sen jälkeen mukaan tulivat poimiminen, sheippaaminen ja kohdetyöskentely. Houkuttelu alkoi vähentyä ja jossain vaiheessa se oli jopa pahasta, koska sheippaamisesta tuli jotenkin the ainoa oikea. Tänä päivänä olen todella paljon avoimempi ja on hienoa antaa itselleen lupa hyödyntää kaikkia toiminnan aikaansaamisen muotoja tarpeen mukaan. Viikonloppuna olin tutustumassa sosiaalisen ja mallista oppimisen saloihin Claudia Fugazzan ja Sara Tagliatin pitämässä Do as I Do seminaarissa Forssassa.

Do as I Do on menetelmä, jossa hyödynnetään koiran taipumusta ottaa mallia myös ihmiseltä. Kopioiminen viedään vihjeen alle, jolloin sen avulla voidaan opettaa uusia tehtäviä tehokkaasti. Sen sijaan, että kaikki pitäisi oppia yrityksen ja erehdyksen kautta, niin koira voikin hakea informaatiota ihmistä tarkkailemalla ja oppia sen kautta.

Koiralle opetetaan sääntö: kopioiminen. Koira oppii, että ihmisen käyttäytyminen/toiminta ennustaa mitä senkin odotetaan tekevän. Kun koira on oppinut kopioimisen, voidaan kopioimista käyttää toiminnan aikaansaamisen keinona ja uusien toimintojen opettamisessa.

Korkean tason prosesseja

Ennen ajateltiin, että vain ihminen pystyy kopioimaan ja oppimaan mallista. Tieteessä se ajatellaan korkeampana aivotoimintana. Koiria on testattu ja niiden on osoitettu olevan sosiaalisia oppijoita. Tästä huolimatta sosiaalista oppimista ei ole käytetty laajasti koirien koulutuksessa. Do as I Do ei ole eläintenkouluttajien kehittämä, vaan metodi on kehitetty tutkimuskäyttöön. Kun hyödyt huomattiin, niin tutkijat ajattelivat, että myös eläintenkouluttajat voisivat hyötyä siitä.

Do as I Do tulee koko ajan tunnetummaksi ja suositummaksi. Se on mahtava lisä kouluttajan työkalupakkiin. Tekniikkaan voi tutustua muun muassa lukemalla aiheeseen liittyvän kirjan.

Tykkään kaikista uusista työkaluista. En poista työkalupakista mitään työkalua, mutta mieluusti hankin sinne uusia ja opettelen käyttämään niitä.

Kaikkea ei voi imitoida

Ei tarvitse hylätä vanhoja metodeja, mutta kannattaa ottaa mukaan uusia. Do as I Do ei ole ainoa tapa. Kaikkea ei voi edes imitoida, eikä näin ollen kaikkea voi opettaa DAID menetelmällä. Eikä Do as I Do tekniikkaakaan ole ilman assosiatiivisia menetelmiä – opettaessa kopioimista eli Do as I Do sääntöä, tarvitaan siihen pohjalle assosiatiivisia menetelmiä. Suurimmat hyödyt ovat sosiaalisen oppimisen yhdistelmästä muiden tekniikoiden kanssa. Sosiaalinen oppiminen yhdistettynä operanttiin ehdollistamiseen tekee operantista ehdollistamisesta tehokkaampaa.

Do as I Do on myös pentuystävällinen tapa, mutta pennuilla on muutakin tärkeää oppimista kuin DAID protokolla. Kannattaa kuitenkin hyödyntää pentujen spontaania taipumusta oppia sosiaalisesti – ja palkata näistä sosiaalisesti. Koiranpentua kiinnostaa mitä ihminen tekee ja se ottaa mielellään mallia ihmisestä toisin kuin sudenpentu! Koiria kouluttaessa on käytössä enemmän tapoja kuin muiden lajien kanssa. Koiria ei tarvitse kouluttaa kuin ne olisi rottia tai kyyhkyjä. Sosiaalinen oppiminen on koirien ensisijainen oppimismenetelmä.

Kopioimisen opettaminen

Matkiminen opetetaan tutuilla tehtävillä, jotka koira osaa hyvin ja tekee ne pelkästä suullisesta vihjeestä (ei yhtään elettä apuna). Jos ei tiedä mitä jokin sana tarkoittaa, niin sitä saattaa alkaa katsomaan eleistä mitä se sana voisi tarkoittaa.

Ensimmäisessä vaiheessa on kolme erilaista tehtävää. Sellaisia, jotka sopivat matkittavaksi ja joita ihmisen on helppo imitoida. Jos kolmeen tehtävään sisältyy kohteita, niin kaikki kohteet ovat matkimisharjoituksissa samaan aikaan esillä. Saman treenisession sisällä ei muuteta kohteiden yms paikkoja, vaan asetelma pidetään samana. Eri treenisessioihin kannattaa muuttaa asetelmaa.

Matkittavaksi sopivia tehtäviä ovat muun muassa:

  1. Maahanmeno
  2. Pyöriminen
  3. Esineen nostaminen
  4. Kohteen koskeminen nenällä
  5. Kohteen koskeminen jalalla
Orientoituminen harjoitteluun

Koiran aloitusasento ja paikka pysyvät demonstraation aikana samana. Myös ohjaajan asento ja sijainti. Ohjaaja on peilikuvana koiran edessä. Koira ja ohjaaja ovat lähekkäin – myös mahdolliset kohteet ovat lähellä. Koiran eikä ohjaajan rintamasuunta ole objekteja kohti.

Pystyykö koira kohdetehtävän jälkeen luopumaan kohteesta ja tekemään muuta?

Jos matkimistehtävänä on esimerkiksi esineen/pallon nosto, niin se pidetään vain objektina, ei palkkiona. Ei siis palkata sillä.

Kun on pidempiä ja vaikeampia tehtäviä, niin on tärkeää, että koiralla on vahva paikallapysyminen. Koira pysyy paikallaan ja tarkkailee tulevaa tehtävää.

Seminaarissa oli mukavan lämmin ja rento oppimisen ilmapiiri.
Tapahtuman järjestelyistä vastasi Koirakoulu Vainuvoima ja Smartdog.

Continue Reading